tag:blogger.com,1999:blog-6126101356658868042.post5799289821083523451..comments2023-05-01T17:30:48.777+03:00Comments on Mistä innostuin tänään: Värisokeat kuvataiteilijatJari Järvelähttp://www.blogger.com/profile/10454870112404694669noreply@blogger.comBlogger3125tag:blogger.com,1999:blog-6126101356658868042.post-135199587964087862022-07-05T08:24:04.894+03:002022-07-05T08:24:04.894+03:00Olisiko mahdollista pystyttää taidenäyttely, jossa...Olisiko mahdollista pystyttää taidenäyttely, jossa kaikki taiteilijat ovat värisokeita? Vastaus: ei, koska en löydä ketään muita värisokeita, jotka olisivat asiasta kiinnostuneita. Ota yhteys seppo.kallio@gmail.com jos kiinnostaa.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6126101356658868042.post-74887063493196013882018-03-28T00:50:32.250+03:002018-03-28T00:50:32.250+03:00"Värisokeus" on harhaanjohtava nimitys. ..."Värisokeus" on harhaanjohtava nimitys. Aivan erityisen pahasti se yleensä johtaa harhaan niitä, joiden värinäkö on "normaali". Tämä johtuu siitä, että sana "sokeus" johdattelee vääränläisten mielikuvien ja päätelmien pariin.<br /><br />Toisin kuin yleensä luullaan, puna-viher-"sokeus" ei normaalisti tarkoita kategorista kyvyttömyyttä erottaa punaista ja vihreää väriä toisistaan, vaan vain kyvyttömyyttä erottaa _tiettyjä_ punaisen ja vihreän sävyjä (yleensä hailakoita tai tummahkoja; vähäkontrastisia ja värikylläisyydeltään vähäisiä) toisistaan – erityisesti silloin, kun nämä hyvin hailakat tai hyvin tummat punaisen ja vihreän sävyt esiintyvät toistensa lähiympäristössä limittäin ja lomittain. <br /><br />Kirkkaat, värikylläiset punaiset ja vihreät perusvärit puna-viher-"sokea" erottaa kyllä toisistaan oikein hyvin ja näkee eri väreinä. Tomaatti on punainen ja sen lehti vihreä, ja ne näkyvät selkeästi eri väreinä; eivät saman sävyn variaatioina. <br /><br />Sen sijaan jos tomaatti olisi kalvakan vaaleanpunainen ja lehti vastaavalla intensiteetillä kalvakan vaaleanvihreä, _tällöin_ punaviher-"sokean" saattaisi olla vaikea tunnistaa hailakkaavihreyttä vihreydeksi hailakanpunaista pohjaa vasten. Mutta näin hienovaraisia, vähävärikylläisiä sävyeroja harvemmin joutuu arjessa tunnistelemaan. Arjen tärkeät värit ovat kirkkaita perusvärejä, ja "mutaisen" tai "hailakan" väristen punaisten ja vihreiden hienovaraiset sävyerot harvoin ovat merkityksellisiä.<br /><br />Se, miten voimakkaana puna-viher-"sokeus" esiintyy, eli kuinka pahasti päällekkäin tappisolutyyppien "M" ja "L" vasteet keskenään ovat, on yksilöllistä. Kyseessä on jonkinlainen jatkumo, tai ainakin siinä on aste-eroja. Ei siis ole vain yhdenlaista puna-viher-"sokeutta".<br /><br />Itse en esimerkiksi kykene löytämään klassisista Ishiharan testikuvista normaalivärinäköisen näkemiä numeroita, paitsi ehkä hyvin intensiivisellä tarkastelulla ja havaitsemani todennäköiset "polut" kynällä muistiin merkiten. Kuvio ei kuitenkaan kokonaisuutena hahmotu liian pienten sävyerojen vuoksi. <br /><br />Toisaalta taas Internetistä löytyvät, puna-viher-"sokeutta" muka mallintavat käsitellyt testivalokuvat (sellaiset, joissa tomaatit näkyvät dramaattisesti vihreinä jne.), ovat aivan pielessä, eivätkä kuvaa mitenkään omaa värinäköäni. Oma puna-viher-"sokea" värinäköni kyllä erottaa värikylläisen punaisen värikylläisestä vihreästä täysin ongelmitta ja melko marginaalisissakin olosuhteissa, mutta ei vähävärikylläisiä punaisia vähävärikylläisistä vihreistä.<br /><br />On toki selvää, että oma väriaistimukseni on puutteellinen verrattuna sellaiseen normaaliin trikromaatti-väriaistimukseen, jossa vähävärikylläisetkin punaiset erottuvat vähävärikylläisistä vihreistä. Toisaalta kuitenkaan hailakoiden pinkkien tai pastellinvaaleanvihreiden täpläkuvioiden tarkka erottelu toisistaan ei ole merkittävästi elämää haittaava puute, kun värit muuten näkyvät: tietokoneen RGB-paletissa on selvästi kolme keskenään täysin eri väristä värikanavaa, tomaatit punaisia, ruoho vihreää, liikennevaloissa kolme eri väriä jne. Olen siis trikromaatti, mutta alentuneella vähävärikylläisten puna-viher-sävyjen erotuskyvyllä.<br /><br />Värinäkö on aina tietyssä mielessä suhteellista. Jotkut naisista (geneettisistä syistä tämä koskee vain naisia!) ovat nk. tetrakromaatteja, eli ovat synnyinlahjana saaneet neljän (!) eri tyyppisiä tappisoluja normaalin kolmen eri tyypin sijasta. <br /><br />Tetrakromaattinaisiin verrattuna kaikki "normaalivärinäköiset" trikromaatit ovat pahasti "värisokeita" (hmm, tämä saattaakin selittää asioita): tetrakromaatti ei voi koskaan olla täysin tyytyväinen esimerkiksi televisionsa värintoistoon (koska se on tehty vajavaisten trikromaattien ehdoilla) tai trikromaatti-lajitoveriensa kykyyn mätsätä vaatteidensa värit toisiinsa. <br /><br />Neljä ei kuitenkaan ole mitään: esimerkiksi kyyhkyset ovat pentakromaatteja ja sellaiseen värinäköön verrattuna kaikkien ihmisten värinäkö on täysin alkeellinen ja puutteellinen.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6126101356658868042.post-25088925018680014492017-10-17T13:38:42.518+03:002017-10-17T13:38:42.518+03:00Punaviher-vörisokeana olen lähes varma että van Go...Punaviher-vörisokeana olen lähes varma että van Gogh oli sitä myös. Värisokeus on juttu jonka ymmärtää vain värisokea.<br /><br />-- lamppu laamanenRahikainenhttps://www.blogger.com/profile/11342458571054034437noreply@blogger.com