tag:blogger.com,1999:blog-61261013566588680422024-03-14T04:47:22.352+02:00Mistä innostuin tänäänMitä kirjailijan päässä tapahtuu? <br>Tämä blogi tuo julki uteliaisuuden ja ideoiden lähteitäni. <br>Jotkut niistä päätyvät kansien sisään, jotkut eivät.Jari Järvelähttp://www.blogger.com/profile/10454870112404694669noreply@blogger.comBlogger65125tag:blogger.com,1999:blog-6126101356658868042.post-57992898210835234512015-01-27T19:03:00.002+02:002015-01-28T12:53:34.075+02:00Värisokeat kuvataiteilijatKahdeksan prosenttia miehistä on puna-vihersokeita. Se on hyvin miehinen ominaisuus, naisista sama vaiva on vain alle puolella prosentilla. Jonkinasteisen värinäön puutteen kanssa saa elää kymmenisen prosenttia miehistä, naisilla luku on puoli prosenttia.<br />
<br />
Minua alkoi kiinnostaa ketkä tuntemistamme kuvataiteilijoista ovat värisokeita. Ja sori, naiset, tämä muutaman esimerkkitapauksen otanta rajoittuu nyt ymmärrettävistä syistä pelkästään miehiin. Värisokeita miestaiteilijoita on ihan tilastojen valossakin<br />
huomattavasti helpompi löytää kuin värisokeita naistaiteilijoita.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-cTj6VPBd79c/VMe_tag1iVI/AAAAAAAAA0s/pNXIXAX8Lx8/s1600/the-breakfast-1921.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://3.bp.blogspot.com/-cTj6VPBd79c/VMe_tag1iVI/AAAAAAAAA0s/pNXIXAX8Lx8/s1600/the-breakfast-1921.jpg" height="308" width="400" /></a></div>
<br />
Yllä on Ferdinand Légerin kubistishenkinen Aamiainen vuodelta 1921. Léger oli puna-vihersokea, vaimo jelppaili värien valinnassa. Värisokeat taiteilijat tuntuvat monesti korostavan muotoa ja graafisuutta, eivät niinkään värivoimaisuutta. Ymmärrettäväähän tämä. Esimerkiksi Van Goghin on vaikea kuvitella olleen värisokea. Ekspressionismi ei todellakaan ole mikään värisokean maalarin suosikkisuuntaus, kubismi sen sijaan tarjoaa paljon mahdollisuuksia.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-Jj2tSKfn_5k/VMfBI_wU5OI/AAAAAAAAA1A/nwZg_bm9dHU/s1600/trafalgar-square-1943.jpg!Blog.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://3.bp.blogspot.com/-Jj2tSKfn_5k/VMfBI_wU5OI/AAAAAAAAA1A/nwZg_bm9dHU/s1600/trafalgar-square-1943.jpg!Blog.jpg" height="400" width="326" /></a></div>
<br />
Yllä Piet Mondrianin Trafalgar Square (1939-43). Mondrian oli värisokea, ja hänen käyttämänsä värimaailma rajoittuu monessa työssä mustavalkoisen lisäksi vain keltaiseen, siniseen ja punaiseen - nekin aina samaa sävyä. Muoto on Mondrianilla huomattavasti värejä tärkeämpää. Kiinnostava ajatusleikki: Jos Mondrian ei olisi ollut värisokea, olisiko hän ikinä tehnyt näitä suorakulmaisiin muotoihin ja mustiin selkeisiin rajauksiin keskittyviä taulujaan?<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://1.bp.blogspot.com/-EJHhMdadNwI/VMfCfHutZ-I/AAAAAAAAA1Q/V6Aef25TQUw/s1600/Asterix-2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://1.bp.blogspot.com/-EJHhMdadNwI/VMfCfHutZ-I/AAAAAAAAA1Q/V6Aef25TQUw/s1600/Asterix-2.jpg" height="292" width="400" /></a></div>
<br />
Kolmas esimerkki tulee sarjakuvataiteen puolelta. Asterixin piirtäjä Albert Uderzo ei ikinä ole nähnyt menestyksekästä sarjakuvaansa sellaisena kuin useimmat meistä hänen lukijoistaan. Uderzo on värisokea. Hän yritti uransa alussa värittää itse töitään merkkaamalla paperiin ja värituubeihin kaikenlaisia avustavia symboleita, mutta luopui pian hommasta toivottomana. Asterix-sarjakuvilla on ollut oma värittäjänsä. Uderzolle aidoimmat Asterixin, Obelixin ja heidän ystäviensä seikkailut ovat mustavalkoisia, värittämättömiä. Väripinnat sotkevat vain sarjakuvan hänelle, siinä missä meille värit auttavat eläytymään gallialaisten ja roomalaisten seikkailuihin.<br />
<br />
Hienoa kyllä, ettei värisokeus kenenkään edellisen kohdalla ole estänyt taiteen tekemistä. Vähän vanhempia esimerkkejä värisokeista kuvataitelijoista ovat muun muassa suomalainen Hugo Backmansson (1860-1953) ja englantilainen John Constable (1776-1837), joiden maisematauluja ja niiden värimaailmaa katsoo aivan eri silmällä, kun tietää näiden herrojen kärsineen värisokeudesta. Backmanssonin tauluissa vihreät puskat ovat usein harmaita, ja Constablen maisematauluja hallitsevan keltaruskeat sävyt. Hänen uskotaan olleen sini-vihersokea.Jari Järvelähttp://www.blogger.com/profile/10454870112404694669noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-6126101356658868042.post-36101910848450374252015-01-11T18:41:00.003+02:002015-01-11T18:45:11.324+02:00Kaunein näkemäni jätteenpolttolaitos<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Jatkan vielä arkkitehti Hundertwasser -teemalla. Edellisessä blogauksessa (Rauhanvaltakunta Sataveden talo) puhuin Wienissä sijaitsevasta Hundertwasserhausista, joka on ulkonäöltään erikoisin kaupungin vuokratalo jonka olen ikinä nähnyt.</span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">No nyt menee vielä mainiommaksi. Wienin keskustan pohjoispuolella sijaitsee Spittelaun metropysäkin ja Donaukanalin vieressä jätteenpolttolaitos, josta välitetään lämpöä lähitienoille. Jätteenpolttolaitoksessa oli tulipalo 1989, ja Hundertwasseria pyydettiin suunnittelemaan laitokselle uusi ulkoasu. Ympäristönsuojelullisia asioita urallaan painottanut Hundertwasser kieltäytyi aluksi, koska piti puljua liian saastuttavana. Neuvottelujen jälkeen päästiin yhteisymmärrykseen: jätteenpolttolaitos lupasi satsata uusimpaan suodatusteknologiaan, ja Hundertwasser suostui urakkaan. Hän suunnitteli päästösuodattimen ympärille piipussa näkyvän kultapallon.</span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">60 000 taloa saa lämpönsä tästä kauneimmasta näkemästäni jätteenpolttolaitoksesta. Loistava esimerkki siitä, että jätteet, energiantuotanto ja taide voidaan yhdistää onnistuneesti. Tällaisen rakennuksen näkeminen panee miettimään: olisiko mahdollista suunnitella Suomeenkin voimalaitoksia, jotka näyttäisivät kauniilta ulospäin?</span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/--bRU-h8zu2c/VLKj6pJnY4I/AAAAAAAAAzE/ORZhJ0AXO4E/s1600/IMG_0871.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://4.bp.blogspot.com/--bRU-h8zu2c/VLKj6pJnY4I/AAAAAAAAAzE/ORZhJ0AXO4E/s1600/IMG_0871.JPG" height="300" width="400" /></a></div>
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Kenkälaatikonkin saa esteettiseksi käyttämällä luovuutta. Piipun kultapallolla on tarkoituksensa, se kätkee sisäänsä päästösuodattimen.</span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-BPVpr8MqiEE/VLKkmkRalYI/AAAAAAAAAzU/mb2vcNDiq9A/s1600/IMG_0874.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://4.bp.blogspot.com/-BPVpr8MqiEE/VLKkmkRalYI/AAAAAAAAAzU/mb2vcNDiq9A/s1600/IMG_0874.jpg" height="400" width="300" /></a></div>
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Hundertwasserin arkkitehtuurissa toistuvat mustavalkoiset ruudut. Mies piti selvästi shakista.</span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://1.bp.blogspot.com/-D73cSZYMCgY/VLKj0_mAqcI/AAAAAAAAAy8/TxfAey8C0gc/s1600/FullSizeRender%2B15.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://1.bp.blogspot.com/-D73cSZYMCgY/VLKj0_mAqcI/AAAAAAAAAy8/TxfAey8C0gc/s1600/FullSizeRender%2B15.jpg" height="400" width="300" /></a></div>
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Pelkästään ikkunoiden ympärykset eivät ole erilaisia, myös itse ikkunoissa on käytetty erityyppisiä laseja. Mukana on myös valeikkunoita, jotka on pelkästään maalattu seinään.</span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-wcuWEeF8qyA/VLKkwOi8QjI/AAAAAAAAAzk/-MG_g1wAmnc/s1600/IMG_0877.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://3.bp.blogspot.com/-wcuWEeF8qyA/VLKkwOi8QjI/AAAAAAAAAzk/-MG_g1wAmnc/s1600/IMG_0877.JPG" height="300" width="400" /></a></div>
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Jätteenpolttolaitoksen kupeessa on firman pääkonttori. Pohjimmiltaan karmean ruma 70-lukulainen kerrostalo saa kummasti uutta ilmettä, kun se on pinnoitettu punaisilla peltisillä kaukolämpöjohdoilla, jotka symboloivat hienosti myös firman tehtävää: lämpöä putkia pitkin ihmisille. Eikä ole muuten kallis ratkaisu koristaa rumilusta. Luovuus ei maksa välttämättä rahaa - toivoisi että useammatkin teollisuuspuljut tajuaisivat tämän ja uskaltaisivat näyttää ulospäin persoonallisilta.</span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-BGjAvFLAQ5g/VLKj67pn82I/AAAAAAAAAzQ/7lVKyZ5iMsU/s1600/IMG_0873.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://4.bp.blogspot.com/-BGjAvFLAQ5g/VLKj67pn82I/AAAAAAAAAzQ/7lVKyZ5iMsU/s1600/IMG_0873.JPG" height="300" width="400" /></a></div>
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Tässä vielä Spittelaun jätteenpolttolaitoksen pääkonttori auringonpaisteessa.</span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-4xz2rTVRw4I/VLKksaT7RsI/AAAAAAAAAzg/qARNlKduifY/s1600/IMG_0878.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://3.bp.blogspot.com/-4xz2rTVRw4I/VLKksaT7RsI/AAAAAAAAAzg/qARNlKduifY/s1600/IMG_0878.JPG" height="300" width="400" /></a></div>
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Parkkitasoa reunustavat Hundertwasserin rakastamat pylväät, joista jokainen on erilainen keskenään.</span>Jari Järvelähttp://www.blogger.com/profile/10454870112404694669noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6126101356658868042.post-76385135814335276982015-01-06T18:22:00.000+02:002015-01-06T18:27:28.771+02:00Rauhanvaltakunta Sataveden talo<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Hyvää uuden vuoden 2015 alkua kaikille! Vuodenvaihteen molemmin puolin olin Wienissä, ensimmäistä kertaa elämässäni, ja siellä kolahti moni asia. Yksi oli Hundertwasser, jonka kuvittelin ensimmäisen kerran nimen kuullessani olevan jotain koiranruokaa. Kyse on kuitenkin itävaltalaisesta arkkitehdistä, alkuperäiseltä nimeltään Friedrich Stowasser. Hän muutti nimensä myöhemmin Friedensreich Hundertwasseriksi, Rauhanvaltakunta Satavedeksi.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Itse asiassa herran koko nimi kuuluu Friedensreich Regentag Dunkelbunt Hundertwasser. Rauhanvaltakunta Sadepäivä Tummanmoniväri Satavesi. Erikoinen on nimi, mutta erikoisia ovat myös arkkitehdin luomukset. Wienissä pääsee pienellä vaivalla ihmettelemään kolmea, joista tässä blogauksessa on kuvia ja tarinaa Hundertwasserhausista.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Hundertwasserhaus on yli 50 asunnon kerrostalo Wienin Kolmannessa kaupunginosassa. Suunnitelmat siihen syntyivät 1970-luvulla ja itse rakennustyöt tapahtuivat 1980-luvulla. Muistanette millaisia kenkälaatikoita Suomessa suunniteltiin kerrostaloiksi 1970-luvulla.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Hundertwasser piti suoraa viivaa jumalattomana ja pyrki välttämään sitä arkkitehtuurissaan. Ihminen oli hänen mukaansa kadottanut yhteyden maahan ja luontoon ja luovuuteen, kun oli alkanut tehdä kaikesta tasaista ja suoraviivaista. Hundertwasserhausin edessä jalkakäytäväkin aaltoilee. Samoin sisällä käytävät ja asuntojen lattiat aaltoilevat. Huoneet eivät ole suorakulmaisia.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Katoilla ja terasseilla kasvaa kolmattasataa puuta ja pensasta. Jokaisella asukkaalla on ikkunaoikeus, eli oikeus koristella seinää omalla tavallaan niin pitkälle kuin ikkunastaan ylettyy. Hundertwasser ei ottanut suunnittelutyöstään maksua, koska hänelle oli tärkeää ettei kukaan pääsisi rakentamaan samalle tontille mitään rumilusta. Hundertwasserhaus on valittu osaksi Itävallan kulttuuriperintöä. Asunnot rakennuksessa eivät ole mitään kalliita kovan rahan asuntoja, vaan kaupungin vuokrataloja - Hundertwasserin tahdon mukaisesti. Luovuus kuuluu kaikille.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://2.bp.blogspot.com/-lW7_vu2mciY/VKwEiWboqxI/AAAAAAAAAx4/sEXgM84e9zA/s1600/IMG_0743.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://2.bp.blogspot.com/-lW7_vu2mciY/VKwEiWboqxI/AAAAAAAAAx4/sEXgM84e9zA/s1600/IMG_0743.JPG" height="300" width="400" /></a></div>
<br />
Tässä koko Hundertwasserhaus Kegelgassen ja Löwengassen kulmasta.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://2.bp.blogspot.com/-aTPVQ3FB5VQ/VKwMWE8ZGVI/AAAAAAAAAyo/zTVT1DW2LYs/s1600/IMG_0689.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://2.bp.blogspot.com/-aTPVQ3FB5VQ/VKwMWE8ZGVI/AAAAAAAAAyo/zTVT1DW2LYs/s1600/IMG_0689.jpg" height="400" width="300" /></a></div>
<br />
Ja tässä talon kylkeä Löwengassen puolelta.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://1.bp.blogspot.com/-lg7bviU9gyI/VKwEo6gcVvI/AAAAAAAAAyA/MDuVhHSbxNQ/s1600/IMG_0719.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://1.bp.blogspot.com/-lg7bviU9gyI/VKwEo6gcVvI/AAAAAAAAAyA/MDuVhHSbxNQ/s1600/IMG_0719.JPG" height="300" width="400" /></a></div>
<br />
Jokainen pylväs on Hundertwasserhausissa erilainen.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-SoJtSsV5N-c/VKwEuqc82kI/AAAAAAAAAyI/aFtA1TLf5Pw/s1600/IMG_0746.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://3.bp.blogspot.com/-SoJtSsV5N-c/VKwEuqc82kI/AAAAAAAAAyI/aFtA1TLf5Pw/s1600/IMG_0746.jpg" height="400" width="300" /></a></div>
<br />
Hundertwasserhaus on täynnä yksityiskohtia. Tässä vesiränni.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://1.bp.blogspot.com/-iITpBquTp4c/VKwEzPkkWiI/AAAAAAAAAyQ/5wALmFW1U4g/s1600/IMG_0749.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://1.bp.blogspot.com/-iITpBquTp4c/VKwEzPkkWiI/AAAAAAAAAyQ/5wALmFW1U4g/s1600/IMG_0749.JPG" height="300" width="400" /></a></div>
<br />
<div class="" style="clear: both; text-align: left;">
Hundertwasser jätti vanhan paikalla sijainneen talon alakulman pieneksi osaksi Hundertwasserhausia, vanhassa talossa pyörivät kummitukset ja sielut voisivat näin muuttaa talosta toiseen asumaan uusissa tyyssijoissa.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://1.bp.blogspot.com/-HKWEfF8RkHU/VKwE3C_wjII/AAAAAAAAAyY/UTUUhR-CXU0/s1600/FullSizeRender%2B13.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://1.bp.blogspot.com/-HKWEfF8RkHU/VKwE3C_wjII/AAAAAAAAAyY/UTUUhR-CXU0/s1600/FullSizeRender%2B13.jpg" height="400" width="250" /></a></div>
<br />
<div>
Hunderwasserhausin katoilla ja terasseilla kasvaa tosiaan noin 250 puuta ja pensasta. Koska en ylettynyt halaamaan kattopuuta, tuntui sopivalta halata lähtiessään yhtä pylvästä. Vanhana jalkapalloilijana valitsin pallonmuotoisen.</div>
Jari Järvelähttp://www.blogger.com/profile/10454870112404694669noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6126101356658868042.post-34524973152481143462014-08-11T17:55:00.000+03:002014-08-11T17:55:28.322+03:001863 sivua Sotaa ja rauhaa<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-zWT7YlllFF4/U-jN0n2q_kI/AAAAAAAAAqQ/4dQ8diZSUj0/s1600/Sota+ja+rauha.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://4.bp.blogspot.com/-zWT7YlllFF4/U-jN0n2q_kI/AAAAAAAAAqQ/4dQ8diZSUj0/s1600/Sota+ja+rauha.JPG" height="320" width="213" /></a></div>
<br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Nykyään ihmiset kehuskelevat liikuntasuorituksillaan. Maraton ja triathlon ovat arkipäivää, oma 77-vuotias enoni juoksi juuri 334.:nnen maratoninsa, ja hän aloitti vasta päälle viisikymppisenä. </span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Harvemmassa ovat sen sijaan nykypäivänä ne, jotka voivat sanoa lukeneensa Leo Tolstoin Sodan ja rauhan.</span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Minä voin. Aloitin Leo Tolstoin neliosaisen, 1863-sivuisen (suomennos Esa Adrian) eepoksen yksitoista päivää sitten Kotkansaaren rantakalliolla ja puskin maaliin keskimääräisellä 170 sivun päivä- ja yötahdilla muun elämisen ohessa. Joinakin vuorokausina innostuin lukemaan kolmattasataa sivua, heikoimpinakin hetkinä meni sata rikki. Joka päivä luin, joka ikisen sanan, välillä jotkut luvut kahdesti, kun yritin päästä selville Tolstoin historianfilosofisista selityksistä, jotka eivät aina ole kaikista selkeimpiä.</span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Olin hankkinut Sodan ja rauhan toukokuussa 1993, eli 21 vuotta kului ennen kuin tartuin urakkaan. </span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Pääsin joka tapauksessa helpommalla kuin Tolstoin vaimo Sonja, jonka Leo pani kirjoittamaan opuksensa seitsemän kertaa puhtaaksi.</span><br />
<br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Hämmästyin siitä kuinka vetävää Tolstoin ihmiskuvaus oli. Luonnekuvaus oli moniulotteisempaa kuin HBO:n sarjoissa ja teksti kesti hyvin sen, että "kyynelehtiä" ja "purskahti itkuun" -verbit toistuivat kymmeniä, jos ei satoja kertoja. </span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Laseja pirstottiin illalliskuvauksissa muutama tuhat.</span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Sotakuvaukset kävivät luihin ja ytimiin, kolmannen osan pitkä Borodinon taistelukuvaus sai Tarantinon tuntumaan väkivallan kuvauksessaan noviisilta. Ensimmäisen osan Austerlitzin taistelu oli myös hurjasti kirjoitettu, kohti kuolemaa karauttava ratsuhyökkäys korskui ja kumisi vaikuttavammin kuin Jacksonin Sormusten herra -elokuvissa.</span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Niin, ei ole sattumaa, että vertaan Sotaa ja rauhaa nykyajan spektaakkelielokuviin. Parhaimmatkaan erikoistehosteet, isoimmatkaan skriinit ja suurimmatkaan leffasalien kaiuttimet eivät mielestäni nouse tehoiltaan yhtä vaikuttaviksi kuin Sodan ja rauhan mielipuoliset taistelukohtaukset.</span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Väinö Linna on selvästi aikoinaan Tolstoinsa lukenut, ja Tuntemattomassa sotilaassa elää vahvasti Sodan ja rauhan henki. Samoin Täällä pohjantähden alla -trilogiassa.</span><span style="font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif;"> Aatelisto on vain muuttunut vuosisadan vaihtuessa jermuiksi ja torppareiksi.</span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Tolstoin kahtatuhatta sivua hipovan eepoksen lävistää vahva historiallisfilosofinen näkemys. Suurimmat sotajohtajat omaavat hänen mielestään armeijassa vähiten päätösvaltaa, he ajautuvat tahdottomina keulakuvina sodan virran ja kausaliteettien mukana. Tolstoi kirjoittaa: <i>"Sotapäälliköitä nimitetään neroiksi vain siksi, että heitä ympäröi loisto ja valta ja lukemattomat ihmiset mielistelevät valtaa sisällyttämällä siihen neron ominaisuuksia, jotka eivät siihen lainkaan kuulu. Päinvastoin, parhaat tuntemani kenraalit ovat olleet tyhmiä tai hajamielisiä miehiä." </i></span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Sanat ovat yllättävän ajankohtaisia. Katsommeko me ylöspäin nykyajan johtajia ja ministereitä siksi, että he ovat lahjakkaita, vai siksi, että heillä on valtaa? Vallanhimo on Tolstoilla monen sotapäälliköksi päässeen tärkein ominaisuus.</span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Sotasuunnitelmien laatijien työtä Tolstoi pitää täysin turhana, taistelut ratkeavat taistelukentällä eivätkä suunnittelupöydällä. Parhaimmat suunnitelmat romuttuvat jo taistelujen alkuvaiheessa. Suurimmat taistelut ratkaisee pienin, arvottomin sotilas - ja sattuma. Linna on selvästi lukenut näitä Tolstoin käsityksiä hyvin tarkasti Tuntematonta sotilasta kirjoittaessaan. Tolstoi kirjoittaa samaan aikaan mikrohistoriaa ja vetää taivaankannen kokoisia kaaria.</span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Niin, ehkä myös pääministerillemme tekisi hyvää lukea tänä levottomana maailmanaikana Sota ja rauha ja treenata vaihteeksi tosissaan myös hengenkulttuuria. Haastetta kirjassa kyllä riittää kovimmallekin sporttimiehelle. Ja avaimia siitä saa varmasti nykyajan levottoman Euroopan analysointiin, enemmän kuin 140 merkin verran.</span><br />
<br />Jari Järvelähttp://www.blogger.com/profile/10454870112404694669noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-6126101356658868042.post-10718778848047276282014-05-18T18:47:00.001+03:002014-05-20T08:34:50.615+03:00"Olen tuore, hehkeä ja hyvähampainen nainen..."<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://1.bp.blogspot.com/-T3wGl50AXPY/U3jPAoBDc8I/AAAAAAAAApA/j8f9e6fLz70/s1600/IMG_2406.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://1.bp.blogspot.com/-T3wGl50AXPY/U3jPAoBDc8I/AAAAAAAAApA/j8f9e6fLz70/s1600/IMG_2406.JPG" height="266" width="400" /></a></div>
<br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Perjantaina kävi kuriiri (ei Tsaarin vaan Itellan) hakemassa 12 laatikollista käsikirjoituksiani, muistiinpanojani ja kirjeenvaihtoani Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjallisuusarkistoon. Hausta oli alustavasti sovittu jo vuoden alussa, kun SKS:stä esitettiin pyyntö kirjallisen aineistoni taltiointiin. Kirjallisuusarkistosta löytyy siis jatkossa Jari Järvelän osio. </span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Ensimmäiset arkistoon matkaavat kirjalliset novelliyritelmäni ovat 1980-luvun puolivälin tienoilta, ja siitä lähtien olen aika uskollisesti säilyttänyt eri versioita tekemistäni kirjoituksista: romaaneista, novelleista, näytelmistä, kuunnelmista, oopperalibretoista jne. Osa oli ajautunut vuosien mittaan kellarikomeron perukoille, osa asuntomme yläkaappeihin. Ongelmia tuottivat jonkin verran katkeilleet kuminauhat ja niiden takia vuosien myötä sekaantuneet liuskat. Viimeisen viikon paiskin pitkiä päiviä saadakseni materiaalin järjestykseen.</span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Osa vanhemmista, julkaisemattomista töistä punastuttaa kovasti nykyään, mutta jos ne saavat jonkun kirjallisuustutkijan innostumaan, niin Kirjallisuusarkistosta löytyy. Sinne vaan. Mukana on prosaistin runoyrityksiäkin, jotka eivät ole juuri nähneet päivänvaloa.</span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Panin mukaan myös kirjeen- ja sähköpostinvaihtoani 1990-luvun alkupuolelta lähes tähän päivään. Joitakin pinkkoja varmaan löytyy vielä vaatekaapista sukkapinojen alta, mutta lisäilen niitä seuraavassa lähetyksessä tutkijoiden iloksi. Mukana on viestejä kustantajille, kollegoille, ystäville jne., kaikkea kiintoisaa ja värikästä.</span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;">Yllätyin materiaalia pakatessani useasti. Olin säilyttänyt sitä muistamatta mm. itselleni version kevään 1994 kirjeestäni WSOY:lle. Kirjeestä sai alkunsa kirjailijanurani. Minuun otettiin kustantamosta yhteyttä, ja kirjeen mukana lähettämäni novellit päätyivät sitten hiottuina esikoiskirjakseni Bambiksi (1995). Kirje on kahdenkymmenen vuoden jälkeenkin niin teeskentelemätön ja aidon vimmainen, että päätän siihen tämän blogimerkintäni. </span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<br />
<span style="font-family: Courier New, Courier, monospace;">27.3.1994, Kotka</span><br />
<span style="font-family: Courier New, Courier, monospace;"><br /></span>
<span style="font-family: Courier New, Courier, monospace;">Werner Söderström</span><br />
<span style="font-family: Courier New, Courier, monospace;">Osakeyhtiö</span><br />
<span style="font-family: Courier New, Courier, monospace;"><br /></span>
<span style="font-family: Courier New, Courier, monospace;">Hyvä lukija,</span><br />
<span style="font-family: Courier New, Courier, monospace;"><br /></span>
<span style="font-family: Courier New, Courier, monospace;">kummastelin, kuinka aloittaisin kirjeeni Teille, ettei se ja novellikokoelmani unohtuisi metrisiin paperitorneihin. "Tarjoan Teille Mahdollisuuden..." "Edesmennyt isäni, Eritrean ensimmäisen kirjapainon perustaja, lahjoitti testamentissaan..." "Nyt tai ei ikinä, rynnäkössä nuori Suomi..." "Olen tuore, hehkeä ja hyvähampainen nainen..." "Kämmentuntumassanne maailmankirjallisuus..."</span><br />
<span style="font-family: Courier New, Courier, monospace;"><br /></span>
<span style="font-family: Courier New, Courier, monospace;">Ei mikään edellisistä pidä kuitenkaan paikkaansa. Kasvuhistoriani vuoksi en voi antaa Teille rahaa, hyviä sukulaisuussuhteita ja niiden tukea, en eroottista ulkonäköä, pääkaupunkilaisissa piireissä roikkumista, enkä julkista huoruutta. Voin antaa vain novellini.</span><br />
<span style="font-family: Courier New, Courier, monospace;"><br /></span>
<span style="font-family: Courier New, Courier, monospace;">Haave minulla on: saada kustantajalta joskus myönteinen päätös. Usein tuntuu, että helpompi on tavata Jumala.</span><br />
<span style="font-family: Courier New, Courier, monospace;"><br /></span>
<span style="font-family: Courier New, Courier, monospace;">Kunnioittavasti, Jari Järvelä</span><br />
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-wpv6miE5oKc/U3jVhsMzhAI/AAAAAAAAApQ/02nL4GMGskg/s1600/IMG_2425.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://3.bp.blogspot.com/-wpv6miE5oKc/U3jVhsMzhAI/AAAAAAAAApQ/02nL4GMGskg/s1600/IMG_2425.jpg" height="400" width="266" /></a></div>
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Georgia, Times New Roman, serif;"><br /></span>Jari Järvelähttp://www.blogger.com/profile/10454870112404694669noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6126101356658868042.post-82620982512424769992014-05-05T16:10:00.001+03:002014-05-05T16:18:30.176+03:00Kirjallisuusblogeja ja lehtikritiikkejä Tytöstä ja pommista<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://2.bp.blogspot.com/-d22Q1HgNkSM/U2d--W4cFhI/AAAAAAAAAoU/4sxp_dwmpYo/s1600/Tyt%C3%B6n+ja+pommin+kansi,+1+mega.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://2.bp.blogspot.com/-d22Q1HgNkSM/U2d--W4cFhI/AAAAAAAAAoU/4sxp_dwmpYo/s1600/Tyt%C3%B6n+ja+pommin+kansi,+1+mega.jpg" height="400" width="266" /></a></div>
<br />
Vähän yli kuukausi Tytön ja pommin ilmestymisen jälkeen olen kerännyt tähän linkkejä sekä lehtikritiikkeihin että kirjallisuusblogien kokemuksiin kirjasta. Jos jotain on jäänyt minulta löytämättä, kertokaa ihmeessä, arvostan sitä suuresti.<br />
<br />
Yleensä ottaen Tytöstä ja pommista on pidetty todella paljon. Se on tempaissut lukijat maailmaansa, ja kirjailija itse voi vain kumartaa kaiken kiitoksen keskellä.<br />
<br />
<strong>Tytön ja pommin lehtikritiikkejä:</strong><br />
<br />
Suvi Ahola arvosteli Tytön ja pommin Hesarissa heti tuoreeltaan. Linkki on tässä:<br />
<a href="http://www.hs.fi/kulttuuri/a1395386435053?jako=4caa1259958b6bf80fbef2d5eab3f6b7&ref=tw-share" target="_blank">Melodraamaa öisen Kotkan kaduilla / Jari Järvelä vei vetävää jännitysromaaniaan kohti äärimmäisyyksiä ja tragediaa</a> (HS, 22.3.2014). Ahola lähestyi kirjaa melodraaman määritelmän kautta ja piti kirjasta paljon. Sitaatti:<em> "Ei ihme, että <span class="teos">Tyttö ja pommi</span> toimii. Se on kirjoitettu rennolla otteella, hauskastikin, ja samalla niin, että kirjaa on liki mahdoton laskea kädestään. Metron ja hänen ykkösvihollisensa Jeren kamppailua kuvataan hengästyttävässä tempossa, välillä rajua väkivaltaa räiskien, mutta molempia henkilöitä ymmärtäen ja säälien. <span class="votsikko">Niin kuin</span> 1800-luvun naturalisteilla, myös Järvelällä on tekstissä tiukka sosiaalinen ja jopa poliittinen eetos."</em><br />
<br />
Sisko Nampajärvi arvosteli kirjan Kymen Sanomiin. Linkki on tässä: <a href="http://www.kymensanomat.fi/Kulttuuri---Kirjat/2014/04/13/Kirja+kuin+pommi/2014317240686/55" target="_blank">Kirja kuin pommi</a> (KyS, 13.4.2014). Sama kritiikki on ilmestynyt myös sekä Kouvolan Sanomissa että Etelä-Saimaassa. Kirja on tempaissut Nampajärven vahvasti maailmaansa. Sitaatti kritiikistä: <em>"<span class="isku">Jari Järvelän</span> esikoisjännäri on kuin isku palleaan. Räjähtävän energinen teksti vie maailmaan, jossa primitiivireaktiot ovat herkässä ja nopeus hengissä säilymisen edellytys."</em> Kirjan huonona puolena Nampajärvi pitää sitä, että <em>"vielä ei ole tiedossa, milloin ja missä Metron voi tavata uudestaan".</em> <br />
<br />
Kai Hirvasnoro arvosteli Tytön ja pommin Kansan Uutisten Viikkolehdessä. Linkki tässä: <br />
<a href="http://www.kansanuutiset.fi/kulttuuri/kirjat/3156459/suurin-kaikista-on-kosto" target="_blank">Suurin kaikista on kosto</a> (KU Viikkolehti, 19.4.2014) Myös Hirvasnoroon kirja oli kolahtanut. Sitaatti arvostelusta: <em>"Tyttö ja pommi on romaani, josta voi nauttia puhtaana jännärinä, mutta siitä on paljon iloa myös korkeakirjallisuuden ystäville ja yhteiskunnallisille aktivisteille. Harvinaisen onnistunut teos, jolle Järvelä toivottavasti kehittää jatkoa."</em><br />
<br />
Helena Miettinen on arvostellut kirjan Keskisuomalaiseen. Linkki arvosteluun tässä: <a href="http://www.ksml.fi/uutiset/viihde/kirjat/jari-jarvela-tytto-ja-pommi-crime-time-2014-263-s/1810889" target="_blank">Tyttö ja pommi</a> (4.5.2014). Sama arvostelu ilmestyy varmaankin myös Savon Sanomissa, nämä lehdet ainakin tapaavat julkaista samoja kritiikkejä. Miettinen lähestyy kirjaa muun muassa kaupunkisodan näkökulmasta. Sitaatti: <em>"Järvelä loistaa kiihkeän, äkkikäänteisen ajojahdin pyörittäjänä. Kaupungin katot ja autiot teollisuushallit ovat hyytävän tehokasta sotatoimialuetta."</em><br />
<br />
<strong>Tyttö ja pommi kirjallisuusblogeissa:</strong><br />
<br />
Kirjallisuusblogeista ensimmäisenä ehti Tyttöä ja pommia arvioimaan Anun ihmeelliset matkat. Linkki tässä: <a href="https://anunihmeellisetmatkat.wordpress.com/2014/03/24/panopticon-ja-yovartijavaltio/" target="_blank">Panopticon ja yövartijavaltio</a> (24.3.2014). Anu lähestyy kirjan teemoja analyyttisesti ja miettii paljon kirjan syvempää sanomaa. Sitaatti: <em>"Vaihtoehtonuorison maailman kartoittajana Järvelä onnistuu ilmiömäisesti. Dekkarissa rakentuu kiinnostava polarisaatio elämäntapataiteilijoiden ja perinteisiin perhearvoihin uskovan ”tavisnuorison” välillä."</em> Anulle kiitos siitä, että hän bongasi kirjasta pari pientä tekstisokeusvirhettä, jotka on korjattu seuraaviin painoksiin ja myös e-kirjaversioon.<br />
<br />
Hengityskeinu-blogia pitävä Jarkko Perttula kirjoitti Tytöstä ja pommista 12. huhtikuuta. <a href="http://hengityskeinu.blogspot.fi/2014/04/jari-jarvela-tytto-ja-pommi.html" target="_blank">Hengityskeinu, Tyttö ja pommi</a> (12.4.2014). Hän pohtii Tyttöä ja pommia Sjöwall & Wahlöön kirjoittamia rikosromaaneja vasten, sitaatti: <em>"Sinänsä on hienoa, että Järvelä ei lähde sille tielle, jolla moni pohjoismaalainen dekkarikirjailija jo vaeltaa. Trendikästä on nykyään se, että murhan pitää olla mahdollisimman mielikuvituksellinen, raaka, mieluiten lapsiin kohdistunut jne. Järvelä ammentaa (oikeastaan Crime Timen hengessä) aiheensa nykypäivän ongelmista, ja siitä mihin syrjäytyminen, välinpitämättömyys ja rakkaudettomuus voi johtaa."</em><br />
<em></em><br />
Tillman kirjoitti Tytöstä ja pommista tunteikkaan blogikirjoituksen, jossa hän puntaroi erittäin elämyksellisesti omia Kotka-kokemuksiaan. Linkki värikkääseen blogikirjoitukseen on tässä: <a href="http://tillman-maailma.blogspot.fi/2014/04/tytto-ja-pommi.html" target="_blank">Tillman, Tyttö ja pommi</a> (23.4.2014). Tillman tunnistaa kirjan päähenkilössä Metrossa kerran tapaamansa kotkalaisen tytön, ja Metron asuinpaikasta, Kauhuvuoreksikin kutsutusta Karhuvuoresta, hän kirjoittaa: <em>"Olen käynyt alueella vuonna 1978. Enkä ole koskaan kokenut sen jälkeen mitään vastaavaa."</em> Tillman jatkaa: <em>"Kuten huomaatte, en pysty oikeastaan kirjoittamaan kirjasta vielä mitään. Lukukokemus oli niin totaalinen ja sykähdyttävä ja maaninen."</em><br />
<br />
Lukuneuvoja kirjoitti lukukokemuksestaan vapunaattona, linkki: <a href="http://lukuneuvoja.blogspot.fi/2014/04/jari-jarvela-tytto-ja-pommi.html" target="_blank">Lukuneuvoja, Tyttö ja pommi</a> (30.4.2014). Hän pohtii aluksi yleisempää ongelmaa, sitä onko dekkaribuumin myötä jännärien rimaa laskettu, koska tiedetään että huonokin dekkari myy. Ilokseni hän pitää kuitenkin Tytöstä ja pommista hyvin paljon. Sitaatti: <em>"Jari Järvelän Tyttöön ja pommiin oli ilo tarttua, sillä jo etukäteen tiesi, ettei tämä pomminvarma laatukirjoittaja jättäisi kirjaansa juonellisia tai kielellisiä kömpelyyksiä. Lisäksi tarina vaikutti erilaisuudessaan kiehtovalta. Tämän tekijän kyydissä nauttisi varmasti ja niin myös kävi."</em><br />
<br />
Lukukausi-blogia pitävä Jaana Märsynaho on tuorein bongaukseni kirjan lukeneista ja siitä kirjoittaneista ihmisistä. Linkki ohessa: <a href="http://lukukausi.blogspot.fi/2014/05/jari-jarvela-tytto-ja-pommi.html" target="_blank">Lukukausi, Tyttö ja pommi</a> (4.5.2014) Sitaatti: <em>"Bakteereiksi nimettyjen nuorten ja Rottien kilpajuoksu päättyy henkeäsalpaavan jännittävään takaa-ajoon. Lukuneuvojan tavoin toivon, ettei tämä jää Järvelän ainokaiseksi vierailuksi jännityskirjallisuuden saralla. Juoni, taitava kerronta, rakenne ja sisältö muodostavat niin vangitsevan kokonaisuuden, etten malttanut laskea kirjaa käsistäni ennen kuin olin lukenut sen loppuun."</em> Minua ilahduttaa se, että Märsynaho antaa erikoismaininnan päähenkilövalinnalle. Keski-ikäisten poliisimiesten hallitseman rikoskirjallisuuden sekaan on sukeltanut nuori, särmikäs anarkistityttö.<br />
<br />
Tässä tähänastiset kohtaamani blogikirjoitukset ja lehtikritiikit. Jos jotain puuttuu, niin kerro! Sähköposti on tuossa ohessa, ja Twitterin kautta tavoittaa minut myös hyvin.<br />
<br />Jari Järvelähttp://www.blogger.com/profile/10454870112404694669noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6126101356658868042.post-42893495817791672892014-04-24T07:27:00.002+03:002014-04-24T07:28:37.606+03:00Omat makuupussit mukaan<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-6gbCgvv-bL4/U1iQiTIL8EI/AAAAAAAAAoA/HEOEvnsXikg/s1600/4,19+(In+wilderness).jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://3.bp.blogspot.com/-6gbCgvv-bL4/U1iQiTIL8EI/AAAAAAAAAoA/HEOEvnsXikg/s1600/4,19+(In+wilderness).jpg" height="300" width="400" /></a></div>
<br />
<span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;">Kun mummi tuli kylään, hän toi aina omat lakanat ja tyynynliinan. En koskaan ymmärtänyt sitä lapsena. Mietin miksei mummi voi käyttää meidän lakanoita. Luuleeko se, että ne ovat likaiset? Onko se lopultakin mennyt sekaisin?</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Olemme itse jo muutaman vuoden ajan vieneet yökylään mukaan omat makuupussimme. Nukumme vierassängyssä makuupussien sisällä. Toisessa pussissa on vasemmanpuoleinen, toisessa oikeanpuoleinen vetoketju, ne voi yhdistää. Uni muistuttaa teltassa nukkumista, kuin yöpyisimme ulkona vuorilla tai metsäaukealla, avaran taivaan alla. Lepakot lentelevät siksakkisia reittejään, pöllö huhuaa, yksinäinen satelliitti kiertää taivaankannella puunlatvasta latvaan.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Joskus mietin mitä kulloinenkin isäntäväki tai heidän lapsensa meistä ajattelevat. </span>Jari Järvelähttp://www.blogger.com/profile/10454870112404694669noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6126101356658868042.post-2287255371771748822014-03-23T07:48:00.003+02:002014-03-23T07:49:31.344+02:00Miten Tyttö ja pommi sai alkunsa<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-dwTaBmEH5Jw/Uy50_iFWaHI/AAAAAAAAAlk/Ou0Z0vujblk/s1600/Tyt%C3%B6n+ja+pommin+kansi,+1+mega.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://3.bp.blogspot.com/-dwTaBmEH5Jw/Uy50_iFWaHI/AAAAAAAAAlk/Ou0Z0vujblk/s1600/Tyt%C3%B6n+ja+pommin+kansi,+1+mega.jpg" height="400" width="266" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<span style="font-family: "Garamond","serif";"><span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;">Kun Harri Nykänen Crime Timeltä otti yhteyttä loppusyksystä
2012 ja kysyi kiinnostusta kokeilla kynsiä dekkarin alalla, en epäröinyt kauaa.
Aihe minulla jo oli ollut ennen hänen puhelinsoittoaankin, en vain tiennyt
mihin ja miten sitä käyttäisin. Graffiti ja graffitintekijöiden maailma. Olin
ollut teemasta vakavasti kiinnostunut siinä vaiheessa jo pari vuotta, sitäkin
ennen bongaillut töitä uteliaana siellä sun täällä. Ongelmana oli ollut lähinnä
se, ettei hyvin visuaalinen aihe tuntunut löytävän luontevasti kirjallista
ilmaisumuotoa. Olin säilönyt graffititeemaa itselläni vähän kuin kätkettyä
aarretta ja maininnut siitä vain parille harvalle ihmiselle. Tiesin, että
aihetta oli käsitelty erittäin vähän proosassa.<o:p></o:p></span></span><br />
<span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;">
</span><span style="font-family: "Garamond","serif";"><span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;"><span style="mso-tab-count: 1;"> </span></span></span><br />
<span style="font-family: "Garamond","serif";"><span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;">Harrin
kanssa jutellessa lähes konkreettisesti kuulin,<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>miten palaset alkoivat loksahdella päässä. Sanoin miettiväni yön yli,
suljin puhelimen ja annoin ajatusten virrata, tajusin kuinka
jännityskertomuksen muoto olisi juuri oikea visuaaliselle teemalleni. Olin
kuullut monia tarinoita graffaajien öisistä seikkailuista, ja siitä miten
vartiointipalvelut metsästivät heitä välillä hyvinkin kovakouraisesti. Kysymys
oli kuitenkin laajempi, kyse oli siitä kuka hallitsee julkista tilaa ja millä
oikeudella. Heti kun astumme ovesta ulos, olemme alttiita jatkuvalle
mainonnalle, ja tätä visuaalista reklaami-ilotulitusta pidetään nykymaailmassa
itsestään selvänä ja oikeutettuna asioiden tilana. Yksittäinen graffiti
herättää luvattomassa paikassa sen sijaan nopeasti närkästystä ja jopa suoranaista
raivoa.<o:p></o:p></span></span><br />
<span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;">
</span><span style="font-family: "Garamond","serif";"><span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;"><span style="mso-tab-count: 1;"> </span></span></span><br />
<span style="font-family: "Garamond","serif";"><span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;">Olin
miettinyt jatkuvasti lisääntyvää valvontakameroiden määrää kaupunkien kaduilla.
Olemme ulkona kävellessämme jokainen jatkuvasti TV-tähtiä, sitä tietämättämme,
haluamme tai emme.<o:p></o:p></span></span><br />
<span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;">
</span><span style="font-family: "Garamond","serif";"><span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;"><span style="mso-tab-count: 1;"> </span></span></span><br />
<span style="font-family: "Garamond","serif";"><span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;">Olin
myös miettinyt paljon Naomi Kleinin kirjoitusten herättämiä ajatuksia isojen
talouskriisien ja viime sotien perimmäisistä hyötyjistä. Hän käsittelee teemaa
monien esimerkkien kautta useissa lehtikirjoituksissaan ja mm. laajassa
kirjassaan Tuhokapitalismin nousu (The Shock Doctrine: The Rise of Disaster
Capitalism,<span style="mso-spacerun: yes;"> </span>2007). Mieleeni oli jäänyt
kuvaus Irakista. Pitkään jatkuvasta kriisistä ovat hyötyneet siellä eniten
erilaiset amerikkalaiset turva-alan yritykset, jotka tekevät kestävällä
turvattomuuden tunteella rahaa. Samaiset yritykset ovat myös nousseet kohisten
arvossaan Yhdysvaltain pörsseissä. Käänsin Kleinin ajatukset koti-Suomeen.
Vartiointipalvelut tarvitsevat kukoistaakseen kestävän uhan: Suomessa tätä edustavat
kaupunkitilan "töhrijät", graffaajat. Niitä pitää jahdata, mutta
niitä pitää samalla salaa ruokkia.<o:p></o:p></span></span><br />
<span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;">
</span><span style="font-family: "Garamond","serif";"><span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;"><span style="mso-tab-count: 1;"> </span></span></span><br />
<span style="font-family: "Garamond","serif";"><span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;">Halusin
kiteyttää tämän taistelun kaupunkitilasta vetävään stooriin, joka kerrottaisiin
molemmista näkökulmista. Toisena päähenkilönä on 19-vuotias nuori
graffarinainen Metro, jonka isä on Kongosta ja äiti Kouvolasta. Toisena
päähenkilönä on yksi vartijoista, Jere, joka joutuu Metron vimman kohteeksi.
Kertomuksen miljööksi sopi täydellisesti rosoinen satamakaupunki Kotka, joka
kärvistelee ison rakennemuutoksen kourissa ja jossa olen pitkään asunut. Proosassani
on ollut aina mukana väkivallan aspekti,<span style="mso-spacerun: yes;">
</span>ja tarinoihini syntyy monesti kujanjuoksumainen, kiristyvä fiilis.
Tajusin Harrin ja minun puhelinkeskustelun jälkeen, oikestaan nopeammin kuin
edellisiä kappaleita kirjoitin, että dekkari, jännityskertomus on kohdallani
vain odottanut tilaisuutta syntyäkseen.<o:p></o:p></span></span><br />
<span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;">
</span><span style="font-family: "Garamond","serif";"><span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;"><span style="mso-tab-count: 1;"> </span></span></span><br />
<span style="font-family: "Garamond","serif";"><span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;">Päätös
oli siis lopulta helppo. Olen aina ollut kiinnostunut tutkimaan itselleni uusia,
tuntemattomia, pelottaviakin asioita ja seutuja, niin oikeassa elämässä kuin
kirjoissani. Otin seuraavana päivänä yhteyttä Harriin ja kerroin uskovani, että
dekkari onnistuisi. "Mulla on pari vuotta ollut mielessäni aihe, joka
voisi hyvinkin toimia."<o:p></o:p></span></span><br />
<span style="font-family: "Garamond","serif";"><span style="mso-tab-count: 1;"> </span><o:p></o:p></span>Jari Järvelähttp://www.blogger.com/profile/10454870112404694669noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-6126101356658868042.post-8701389731659823842014-03-16T16:03:00.000+02:002014-03-23T07:52:44.792+02:00Nuo oudot, kummat liikennemerkit<span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Maaliskuu on jo hyvässä vauhdissa, kun ehdin ensimäisen kerran syventyä blogini pariin. Onneksi nyt näyttää olevan paremmin aikaa. Muutaman päivän päästä ilmestyy graffititeemainen dekkarini Tyttö ja pommi, ja sen kunniaksi aloitan graffitihenkisesti. Katutaiteen ytimestä, symbolien maailmasta.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Minua ovat aina kiinnostaneet arkipäivän pienet, oudot asiat, jotka huomaamme monesti lapsena paljon tarkemmin kuin aikuisena. Yksi tällainen ovat liikennemerkit, nimenomaan poikkeukselliset liikennemerkit. Vuosien mittaan olen kartuttanut kokoelmaa erikoisista liikennemerkeistä, ja tässä joitakin. Suurimman osan kuvista on ottanut elämän kanssakulkijani Kirsi, työnjakomme kun monesti on, että minä kirjoitan, hän kuvaa. Molemmat ihmettelemme.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-cRlMOI5PBkM/UyWphOuQrPI/AAAAAAAAAkQ/hLqW20dYfLA/s1600/Liikennemerkki,+Lankunkantaja+(Firenze).jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://4.bp.blogspot.com/-cRlMOI5PBkM/UyWphOuQrPI/AAAAAAAAAkQ/hLqW20dYfLA/s1600/Liikennemerkki,+Lankunkantaja+(Firenze).jpg" height="320" width="236" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-TOrKNLGb_Yk/UyWplojwL8I/AAAAAAAAAkY/mayUNAFxV8Q/s1600/Liikennemerkki,+Autokuski+(Firenze).jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://3.bp.blogspot.com/-TOrKNLGb_Yk/UyWplojwL8I/AAAAAAAAAkY/mayUNAFxV8Q/s1600/Liikennemerkki,+Autokuski+(Firenze).jpg" height="266" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://1.bp.blogspot.com/-1UvwPe_dLTY/UyWpsFyIN3I/AAAAAAAAAko/OIwzRCswCTo/s1600/Liikennemerkki,+Pulu+kakkii+(Berliini).jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://1.bp.blogspot.com/-1UvwPe_dLTY/UyWpsFyIN3I/AAAAAAAAAko/OIwzRCswCTo/s1600/Liikennemerkki,+Pulu+kakkii+(Berliini).jpg" height="244" width="320" /></a></div>
<br />
<span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;">Kielletty ajosuunta -merkki houkuttelee puoleensa katutaiteilijoita ympäri Eurooppaa. Suomessa keltainen poikkiviiva kahlitsee luovaa ilmaisua, mutta manner-Euroopassa Kielletyn ajosuunnan vaakaviiva on merkissä keltaisen sijasta valkoinen ja herättää selvästi monia inspiroivia ajatuksia. Lankkuvaras-version olemme nähneet useassa paikassa Italiassa, Autokuski-versio on bongattu Firenzessä ja Kakkiva pulu Berliinissä.</span><br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://2.bp.blogspot.com/-9tkzfPRRbZA/UyWpojTxl5I/AAAAAAAAAkk/Uar9zcIlS4w/s1600/Liikennemerkki%252C+Kumpareet+%2528Kotka%2529.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://2.bp.blogspot.com/-9tkzfPRRbZA/UyWpojTxl5I/AAAAAAAAAkk/Uar9zcIlS4w/s1600/Liikennemerkki%252C+Kumpareet+%2528Kotka%2529.jpg" height="231" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;">Kuopat-merkistä löytyy Kotkan Kuusisen pientareelta naisellisia kumpareita ällistelevä versio, jonka kysymysmerkkipäinen pukuherra tuo jostain syystä mieleeni missikisojen tuomariston.</span><br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-zkp3lIn7SBc/UyWrToHvNVI/AAAAAAAAAk0/Ky8g7PLzGuE/s1600/Liikennemerkki,+Scola+(Korsika).jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://4.bp.blogspot.com/-zkp3lIn7SBc/UyWrToHvNVI/AAAAAAAAAk0/Ky8g7PLzGuE/s1600/Liikennemerkki,+Scola+(Korsika).jpg" height="320" width="258" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-FifzAusUbZc/UyWra-r1QoI/AAAAAAAAAk8/Z1yBvkhfepo/s1600/Liikennemerkki,+Haulikko+(Korsika).jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://3.bp.blogspot.com/-FifzAusUbZc/UyWra-r1QoI/AAAAAAAAAk8/Z1yBvkhfepo/s1600/Liikennemerkki,+Haulikko+(Korsika).jpg" height="210" width="320" /></a></div>
<br />
<span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;">Korsikassa liikennemerkit ovat politiikkaa ja edustavat monen korsikalaisen vierastamaa emämaata, Ranskaa. Useimmat Korsikan liikennemerkeistä on ammuttu riekaleiksi, liikennemerkkien kohtelulla ilmoitetaan mielipide Pariisiin. Ampumisen lisäksi ranskan kieli tussataan merkeissä yli ja kirjoitetaan korsikaa päälle. Ylemmässä merkissä ranskankielinen koulu-sana (école) on muutettu korsikan scolaksi. Merkin jälkimmäinen lapsi on päässyt hengestään. Alempaa merkkiä on muun runtelun lisäksi korjattu korkeuden suhteen: olemme merkin mukaan 13111 metrin korkeudessa, niin korkealta korsikalaiset tuntevat mannerranskalaisten tekevän päätöksiä heidän päänmenokseen.</span><br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://1.bp.blogspot.com/-I_X3ixfiFIU/UyWs2zoq_lI/AAAAAAAAAlQ/MNRsX5AdNnc/s1600/Liikennemerkki,+Gondoli+(Venetsia).jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://1.bp.blogspot.com/-I_X3ixfiFIU/UyWs2zoq_lI/AAAAAAAAAlQ/MNRsX5AdNnc/s1600/Liikennemerkki,+Gondoli+(Venetsia).jpg" height="248" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/--kPPgbtG8vw/UyWszlFvVlI/AAAAAAAAAlI/Da-a0I5yC78/s1600/Liikennemerkki,+Encierro+(Pamplona).jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://3.bp.blogspot.com/--kPPgbtG8vw/UyWszlFvVlI/AAAAAAAAAlI/Da-a0I5yC78/s1600/Liikennemerkki,+Encierro+(Pamplona).jpg" height="225" width="320" /></a></div>
<br />
<span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;">Aina merkki ei muutu kiinnostavaksi vain sitä muuntelemalla. Hyvin kiinnostavia ovat myös liikennemerkit, jotka liittyvät tiukasti kaupungin poikkeukselliseen ominaisuuteen. Venetsiassa olen aina ihaillut paikallisia pyörätiemerkkejä, jotka kaupungissa on omistettu gondoliliikenteen ohjailuun. Pamplonassa ainutlaatuisia ovat heinäkuisen härkäjuoksun suuntaa näyttävät liikennemerkit: onhan hyvä tietää mihin suuntaan härät ahtailla mukulakivikujilla ryntäävät, ettei juokse vahingossa niitä päin.</span><br />
Jari Järvelähttp://www.blogger.com/profile/10454870112404694669noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6126101356658868042.post-86142157356002407102013-12-16T15:03:00.001+02:002013-12-16T15:03:17.919+02:00Miljoonan merkin vuosi<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-9uPJ-GnnihM/Uq7zLJ_4txI/AAAAAAAAAbo/hXRut-qy7gI/s1600/Kirjaimet.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;"><img border="0" height="400" src="http://3.bp.blogspot.com/-9uPJ-GnnihM/Uq7zLJ_4txI/AAAAAAAAAbo/hXRut-qy7gI/s400/Kirjaimet.jpg" width="300" /></span></a></div>
<br />
Vuoden lähestyessä loppuaan on aika tarkastella kirjallista työvuottaan hetken matematiikan pohjalta. Kuinka monta kirjainta olen tänä vuonna kirjoittanut?<br />
<br />
- 6-osaisen Kirveellä töitä -kuunnelman, jota esitetään paraikaa sunnuntaisin ja maanantaisin Ylen Ykkösellä. Jokainen osa kestää kolme varttia, jokaisen osan kässäriin olen kirjoittanut n. 40-45 tuhatta merkkiä. Osan osista kirjoitin ensimmäisen kerran jo vuoden 2012 syksyllä, mutta käytännössä olen kirjoittanut ne uusiksi tämän vuoden puolella. 6 kertaa 40-45 tuhatta merkkiä = n. 250 000 merkkiä.<br />
<br />
- Keväällä 2014 ilmestyvän rikosromaanin Tyttö ja pommi CrimeTimelle, sen Guest Stars sarjaan, jossa kaunokirjailijat kokeilevat kynsiään dekkarin parissa. Minulla on kunnia olla sarjan ensimmäinen, kollegat puurtavat vielä omien esikoisdekkariensa parissa. Luovutin käsikirjoituksen pari viikkoa sitten, merkkejä on 380 000 (eli n. 50 tuhatta sanaa , jonkin verran yli kolmesataa sivua).<br />
<br />
- Tytön ja pommin kanssa limittäin olen kirjoittanut syksyllä 2014 ilmestyvää Särkyvää-romaania Tammelle. Siitä on tällä hetkellä kirjoitettu viimeisteltyyn kuntoon noin 120 000 merkkiä. Enemmän on luonnosteltu, mutta ei nyt lasketa vielä niitä. En laske näihin lukuihin ensimmäisiä versioitani, vaan pelkän viimeistellyn tekstin.<br />
<br />
- Kolumneja kirjoitan juuri nyt kolmeen lehteen, Glorian Ruokaan & Viiniin, Kymen Sanomiin ja Etelä-Suomen Sanomiin. Kolumnien pituudet ovat kolmen neljän tuhannen merkin välillä. Yhteispituudeksi tulee tämän vuoden mittaan noin 70 000 merkkiä.<br />
<br />
- Olen kirjoittanut muutamia pidempiä juttuja vuoden aikana, matkoihini liittyen mm. Seuraan ja Glorian Ruokaan & Viiniin: mm. Sisiliasta ja Pariisista. Näistä tulee noin 30 000 merkkiä.<br />
<br />
- Tänä vuonna olen kirjoittanut myös tätä blogia, tämä kirjoitus on vuoden viideskymmeneskuudes, ja merkkejä näissä kirjoituksissa on yhteensä 150 000. Aika hurja määrä näin jälkikäteen katsellen, koetan kuitenkin kirjoittaa näihin blogimerkintöihinkin suht ajateltua tekstiä.<br />
<br />
Yhteenlaskettuna tästä tulee MILJOONA merkkiä. Vuonna 2013. Viimeisteltyä, julkaisukuntoista tekstiä.<br />
<br />
Eivätkä nämä edellämainitut tietenkään ole ainoat kirjaimet, jotka olen vuonna 2013 koneella näpytellyt tai kynällä kieputellut. Kaikenlaista muutakin tulee naputeltua ja raapusteltua: ideoista ja Twitter-viesteistä alkaen.<br />
<br />
Suomen 29 aakkosta saa selvästikin aika monella tavalla yhdisteltyä toisiinsa.<br />
<br />
Jari Järvelähttp://www.blogger.com/profile/10454870112404694669noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6126101356658868042.post-75133485101806159192013-12-08T18:46:00.001+02:002013-12-08T18:47:01.823+02:00Makaan täällä päähän haavoittuneena<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-t9uhVXTxoew/UqSTRoNnoNI/AAAAAAAAAbQ/zRsFo4ScEMk/s1600/Kentt%C3%A4postia.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="266" src="http://3.bp.blogspot.com/-t9uhVXTxoew/UqSTRoNnoNI/AAAAAAAAAbQ/zRsFo4ScEMk/s400/Kentt%C3%A4postia.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
<span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;">Itsenäisyyspäivän tienoilla olen lukenut isoisäni Yrjö Järvelän kirjeitä Taipaleenjoelta. Yrjö oli vänrikkinä Taipaleenjoen Koukkuniemessä, aivan samassa paikassa, josta toinen Yrjö, Jylhä, kirjoitti myöhemmin runokokoelmansa Kiirastuli. Yrjöt tunsivat toisensa. ¨</span><br />
<span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;">Ukkini haavoittui päähän 10. joulukuuta, kun hän oli etulinjan edessä tähystämässä milloin alkaa venäläisten seuraava hyökkäys Taipaleenjoen yli. Ja sehän alkoi - yllättäen. Noina päivinä hyökkäykset ja vastahyökkäykset aaltoilivat kiivaasti.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Lainaan tähän pätkiä muutamista kirjeistä. Ensimmäinen ote on talvisodan kynnykseltä, toinen syttymishetkeltä (30.11.), kolmas ote itsenäisyyspäivältä. Seuraava on haavoittumisen jälkeen. Sitten vielä pari otetta Yrjön sotilastovereiden kirjeistä Taipaleenjoelta.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Itseäni koskettaa se, kuinka kauniisti ihmiset puhuvat näissä kirjeissä, aikoina jotka olivat täynnä väkivaltaa ja kuolemaa. (Vastaavasti rauhan kestäessä pitkään kirosanat tuntuvat lisääntyvän kommunikoinnissa ja kieli karkeutuvan.)</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Yrjön ja hänen kumppaniensa kirjeitä voi lukea aikalaistodistuksen lisäksi myös kuin jännitysromaania. Kuka säilyy hengissä? Aluksi kaikki ovat terveitä ja haavoittumattomia, lopulta tuskin kukaan. Taipaleenjoella käytiin Talvisodan rajuimpia taisteluita.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Nämä kirjeet eivät kuitenkaan ole proosaa. Ne ovat totta, ja ihmiset jotka niitä kirjoittivat haavoittuivat ja kuolivat oikeasti.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">* * * * *</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;">29.11.1939</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Nirvanassa</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Oma rakas Astani ja isin rakkaat kultapojat!</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Näet, että kirjeeni otsikkona on sana Nirvana. Se on tämän uuden kämppämme eli korsumme nimi ja merkitsee ihanaa lepoa tai jotain sinne päin. Kyllä täällä onkin niin mukava oleskella, ettei juuri viitsi edes uutisia kuuntelemaan lähteä. Illat kuluvat erilaisissa sisätöissä, jutellessa, lukiessa, kirjoittaessa ja joskus vähän pelataan korttia. Tänä iltana saamme taas vieraita, joten jatkan tätä huomenna. Hyvää yötä siis rakkaimpani ja nähkää kauniita unia.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"> Yrjö</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">30.11.1939</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Huomenta.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Heräsimme uusissa olosuhteissa, sillä ryssä on katsonut hyväksi sanoa tuttavuutemme irti. No, hyvä niinkin. Nythän asioiden on pakko selvitä. Me kyllä olemme valmiit tarjoamaan heille riittävän lämpimän vastaanoton, jos uskaltautuvat tänne saakka, mitä seikkaa vieläkin suuresti epäilen.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"> Asta, kalleimpani, nyt tarvitaan vain reipasta mieltä ja sitähän Sinulla, kultaseni on, sen olen kirjeistäsi suureksi ilokseni todennut. Sen vuoksi olenkin täysin levollinen, kun tiedän että Sinä olet hoitamassa rakkaimpiamme, Mattia ja Timoa. Kerro nyt heille, että isin on heitä kovin ikävä, mutta että isi reippain mielin täyttää täällä velvollisuutensa, kun tietää että siellä kotona äidin seurana on niin reippaat ja kiltit pojat.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"> Matti ja Timo, isin kultaiset pojat. Jos Kohtalo niin määrää, ettei isi teitä saa tavata, niin muistakaa pojat, että isin hartain toivomus ja vahva usko on, että teistä kasvaa oikein kunnon miehiä, joille isänmaa on kallein asia maailmassa ja jotka tulevaisuudessa huolehtivat rakkaasta äidistämme, äidistä, joka teidän vuoksenne on valmis kaikkensa uhraamaan.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"> Ja nyt Astani, kalleimpani, työ kutsuu. Sinä ja pojat olette alati mielessäni.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"> Ota vain kaikki pois pankista, jos vielä saat. Joulukuussa on minun henkivakuutukseni.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"> Yrjö</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">6.12.1939</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Omat rakkaani!</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Tuhannet sydämeni sulimmat kiitokset mieltä äärettömästi virkistäneestä kirjeestänne. Se oli taas kuin keväinen tuulahdus talven keskellä ja tuntuu sitäkin virkistävämmältä, kun juuri palasin hieman raskaalta muutaman päivän komennukselta.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"> Nyt aion juuri painua nukkumaan enkä sen vuoksi paljoa jaksa kirjoittaa. Ilmoitan vain, että hyvin voin ja jos näin hyvin jatkuu, kuten uskon, niin hyvin tästä selvitään, vaikka ajat ovatkin ankarat.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"> Matti, Sinä isän oma rakas poika, kun sinä nyt olet 6 vuoden ikäinen, niin ota vastaan isän sydämellisimmät ja rakkaimmat onnittelut. Kasva Suomen kelpo pojaksi, joka tuotat iloa äidille, isälle ja koko rakkaalle isänmaallemme. Auta edelleenkin äitiä missä vain voit ja laula hänelle usein, jotta rakkaan äidin mieli tänäkin aikana olisi reipas ja iloinen.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"> Ja sitten Sinä, Timo, isin kultainen pieni velikulta. Pidäppä sinä puolestasi pikku kujeillasi äitikultamme oikein reippaalla mielellä.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"> Niin, oma rakas Astani, olen nyt niin väsynyt, etten tämän enempää jaksa kirjoittaa vaan jättäen Sinut ja pojat Herran huomaan toivotan Teille sydämeni syvyydestä kaikkea parhainta, ja vaivun unen helmaan.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"> Hyvää yötä rakkaimpani ja monta, monta suukkoa</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"> isältä.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">12.12.1939</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Rakkaimpani Asta, Matti ja Timo</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">sydämelliset tervehdykseni nyt sitten täältä sotasairaalasta, jossa lepään päähän haavoittuneena. Siihen sattui 10:nnen ja 11:nnen päivän välisenä yönä klo 24,00 joukkojen ollessa taistelussa ryssäjoukkojen kanssa.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"> Hyvin olemme selvinneet. Kahden päivän aikana teimme muun muassa 10 ryssän tankkia taistelukyvyttömiksi ja siellä ne nyt makaavat komppaniamme lohkon edessä hyvänä opetuksena kaiken katoavaisuudesta.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"> Omin voimin pystyin poistumaan ampumahaudasta ja sitten olen kulkenut hevosella, autolla ja junalla tänne sairaalaan, jossa nyt olen.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"> Te, kalleimpani, siellä kotona, älkää olko huolissanne puolestani, sillä kävipä miten hyvänsä, niin olen kuitenkin koettanut täyttää velvollisuuteni. Pää pystyyn ja mieli reippaana.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"> Isä</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">17.12.1939</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Terve mieheen Yrjö!</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Mitä Sinulle kuuluu? Joko pian pääset takaisin tulilinjoille? Komppania on nyt ollut viikon päivät reservissä, mutta kranaattitulta on saatu kovasti. Toissapäivä, 15., oli komppanialle raskain mitä sillä on koko aikana ollut. Upseerit olemme kaikki tallella, mutta kers. Kuivanen haavoittui täysosuman tullessa toimistotelttaan. Olemme siirtyneet paikasta toiseen, kaivelleet suojakuoppia, rakentaneet korsuja, olleet partioissa.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"> Annan Kähösen jatkaa. Voi hyvin ja tule pian takaisin.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"> Olavi R(aekallio, luutnantti, komppanianpäällikkö)</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Terve mieheen Yrjö!</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Pistän muutaman sanan todistukseksi minäkin siitä, että varmasti liikun vielä elävien parissa. En ole saanut naarmuakaan näissä kahakoissa. Alcazar on taas ryssällä. Jouduin 10. p:nä jättämään Alcazarin; 11. p:nä valtasin sen uudelleen ja pidin 3,5 tuntia, mutta olin pakotettu lähtemään. Sen jälkeen on Alcazarin omistus vaihtunut tämän tästä. Olemme toivoneet sinun pikaista paranemistasi ja yksikköön saapumistasi niin, että koeta järjestää asiat sille kannalle. Olemme kaikki upseerit terveinä. Voi hyvin nyt ja parane pian ja pistähän pieni kirjelappu meille yhteisesti.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"> Terv. Urho K(ähönen, vänrikki)</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">9.1.1940</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Rintamalla</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Herra Res. vänr. Yrjö Järvelä</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Terveisemme täältä rintamalta. Toivotamme yhteisesti Herra Vänrikille Hyvää Uutta Vuotta sekä pikaista parantumista. Kiitokset myöskin niistä kahdesta paketista, jotka tulivat Teidän nimellänne, mutta joiden sisältö kirjeenne mukaisesti jaettiin miehille.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"> Täällä komppaniassamme on tapahtunut paljon muutoksia sen jälkeen, kun Te Herra Vänrikki poistuitte joukostamme. Raskain komppaniaamme kohdannut isku oli komppanianpäällikkömme luutnantti Raekallion menetys. Luutnantti Raekallio kaatui Loppiaisaattona 5/1. </span><br />
<span style="font-family: Georgia;"> Komppaniassamme on jälellä alkuperäisistä upseereista ainoastaan vänrikki Pehkonen. Vänrikit Kähönen ja Marjanen haavoittuivat tänä vuotena 1/1 ja 3/1. Aliupseereissa on tapahtunut myöskin paljon muutoksia. Allekirjoittanut on joutunut siksi hoitamaan vääpeli Kuivaselle kuuluneita tehtäviä 16/12 alkaen.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"> Terveisin</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"> Aarne Pekonen</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"> korpraali</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span>Jari Järvelähttp://www.blogger.com/profile/10454870112404694669noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6126101356658868042.post-19702402997836445892013-12-03T19:43:00.002+02:002013-12-03T19:43:46.067+02:00Salainen kala-apaja<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-X1w7s_JZmE8/Up4Q-JlSbAI/AAAAAAAAAbA/5m1gdvx30Ms/s1600/Salainen+kala-apaja.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="300" src="http://4.bp.blogspot.com/-X1w7s_JZmE8/Up4Q-JlSbAI/AAAAAAAAAbA/5m1gdvx30Ms/s400/Salainen+kala-apaja.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
<span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;">Virallinen kunnia Amerikan löytymisestä menee Kolumbukselle. Epävirallinen viikingeille. Mutta mielestäni tositarina Amerikan löytymisestä näiden kahden stoorin takana on kaikkein kiinnostavin.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Kaikki suurin piirtein tiedämme tarinan Kristoffer Kolumbuksesta ja Amerikan löytymisestä. Meille on opetettu se historiantunnilla. Kolumbuksen kuningasidea oli löytää meritie Intiaan ja Intian mausteaarteille lännen kautta, kun siihen asti ainoat keinot olivat hidas karavaaniretki itään poikki sotaisan Etu-Aasian tai sitten Afrikan kiertäminen. Kolumbus sai ratkaisevan rahoituksen Espanjan kuningasparilta Ferdinandilta ja Isabellalta. Hän lähti liikkeelle kolmella karavelilla ja päätyi 1492 nykyisen Bahaman tienoille. Loppuikänsä hän kuvitteli löytäneensä Intian ja sen takia paikallisia nimitettiinkin seuraavat vuosisadat intiaaneiksi.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Kolumbus oli genovalainen. Hänen kanssaan samasta löytöretki-ideasta ja rahoituksesta kilpaili toinen genovalainen merikapteeni ja löytöretkeilijä, Giovanni Caboto. Vasta viisi vuotta Kolumbuksen ensimmäisen Amerikan-retken jälkeen Caboto sai omaan retkeensä rahoituksen Englannin kuninkaalta Henrik VII:ltä.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Caboto lähti purjehtimaan Atlantin yli Bristolista, Englannin länsirannikolta 1497 ja oli varma, että löytäisi Kolumbuksen eteläisemmällä reitillä missaaman väylän Aasiaan. Caboton tarkoitus oli ylittää Atlantti selvästi pohjoisempaa kuin Kolumbus oli tehnyt. Kuukauden meriretken jälkeen Caboto kohtasi tuntemattoman rannikon. Hän nimesi sen suuresti julistaen rahoittajansa kielellä New Found Landiksi (nykyään Newfoundland).</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Caboton löytöretkeilijän riemua kuitenkin himmensi kohta se, että hän ei nähnyt edessään neitseellistä rannikkoa, vaan tuhat baskien kalastusvenettä keikkumassa rantaviivan edustalla. Pohjois-Espanjassa asuvat baskit olivat kalastaneet turskaa Amerikan rannikolta jo satojen ja satojen vuosien ajan. He olivat ystävystyneet seudulla asuvan kantaväestön (myöh. intiaanien) kanssa, ja rannikko oli tilkkutäkkimäisen täynnä baskien kuusipuusta veistämiä kalankuivatustelineitä.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Baskit olivat pitäneet salaisuutensa visusti vuosisatojen ajan. Kunnon kalamies ei paljasta apajiaan.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">PS. Olin joltisenkin pettynyt, kun kuulin ensimmäisen kerran tarinan Amerikan todellisista löytäjistä. Tuli olo, että tämän jälkeen minun pitää epäillä kaikkea koulussa opetettua historiaa. Ystäväni nauroi valahtaneelle naamalleni ja sanoi: "Luuletko tosissasi, että Kolumbus olisi saanut rahoitusta jollekin utopistiselle riskihankkeelleen, jos rahoittaja ei olisi tiennyt etukäteen neuvonantajiensa kautta, että lännessä on joku tutkimaton, ylimääräinen manner?"</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">PPS. Englannissa on löydetty kirje, jonka bristolilaiset kauppiaat lähettivät Kolumbukselle 1490-luvulla, aikana jolloin Kolumbus niitti kovasti kunniaa hoveissa Amerikan-löydöstään. Kauppiaat huomauttavat kirjeessä kuivakasti, että Herra Kolumbus tietää aivan hyvin, että kauppiaat olivat olleet baskikalastajien kanssa mannertenvälisissä kauppasuhteissa jo kauan ennen Kolumbuksen syntymää. "Turskaa on tullut ostettua baskeilta - ja paljon. Viitsisikö herra Kolumbus olla leveilemättä ympäri Eurooppaa ainutlaatuisilla "löytöretkeilijän" taidoillaan, kun kuka tahansa 14-vuotias baskipoikakin on päihittänyt hänet?" (Kristoffer Kolumbus ei vastannut ikinä bristolilaisten kauppiaiden kirjeeseen.)</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">PPPS. Kuten sanoin: tuntemattomien vesien kalastajat säilyttävät salaisuutensa, kun taas myöhemmin paikalle saapuneet löytöretkeilijät huutelevat rinta rottingilla ympäriinsä, pystyttävät lipun rantaan ja vievät kaiken kunnian. "Ettekö te tiedä kuka minä olen?" he huutavat lujaa ja haluavat julkisuuden valokeilan rakastavan heitä. Julkisuus kun tuo paikan illallispöytiin ja muuttaa parhaimmillaan virallista historiaa.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">PPPPS. Niin maailma pyörii. Mutta pitääkö sen pyöriä niin?</span>Jari Järvelähttp://www.blogger.com/profile/10454870112404694669noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6126101356658868042.post-47939430914114938472013-11-25T16:28:00.002+02:002013-11-25T16:32:26.650+02:00Olipa kerran zombiet ja strumffit<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://1.bp.blogspot.com/-y5N1MV_MWx4/UpNaoCFfgDI/AAAAAAAAAas/YX9w2mGtoD8/s1600/Strumffit.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="323" src="http://1.bp.blogspot.com/-y5N1MV_MWx4/UpNaoCFfgDI/AAAAAAAAAas/YX9w2mGtoD8/s400/Strumffit.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
<span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;">Joskus sitä ihmettelee suomen kielen muutoksia. Mistä ajatusten Tonavasta suomen kieleen on pesiytynyt esimerkiksi nykytapa kirjoittaa zombi, eikä zombie? Kirjoitustavan takana on ilmeisesti sama konsultti, jonka ansiosta Peyon luomia pikkuisia, sininahkaisia olentoja, strumffeja, alettiin kutsua Suomessa smurffeiksi. Strumffi kun oli muka liian hankala sanoa suomalaiselle tuppisuulle, joka ei osaa enää lausua oikein edes sanoja shokki, shakki ja shamppanja (nykyisin sokki, sakki ja samppanja).</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Kun strumffit vesitettiin suomen kielessä smurffeiksi, Peyon piirroshahmoihin kohdistettiin samanlainen operaatio kuin oikeassa elämässä on tehty monelle pienkansalle: baskeille, kurdeille, saamelaisille ja inuiiteille. Valtaväestö on yrittänyt riistää heiltä oikeuden omaan kieleen ja sulauttanut sitä kautta väkisin osaksi omaa kulttuuriaan.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Strumffit puhuvat strumffia, jonka on tarkoituskin olla maailman vaikein kieli, ihmiskorvalle täysin käsittämätön. Kieli suojaa strumffeja sortajilta. Kielessä korvataan kaikki verbit, substantiivit ja suuri osa adjektiiveista strumffi-sanalla. Vain strumffi itse voi ymmärtää, mitä strumffi-ilmaus milloinkin tarkoittaa. Strumffit ovat luojansa Peyon kielessä, ranskassa, vielä hankalampia lausua, he ovat schtroumpfeja.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Kun schtroumpf kertoo syövänsä maukkaan omenan, hän sanoo: Je schtroumpf une schtroumpfieuse schtroumpf. Sen pitääkin kuulostaa Gordionin solmuun menneiltä äänihuulilta. Entä miltä kuulostaa helpotettu nykysuomennos: Minä smurffaan smurffin. Voi pehmo-oksennus.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Sama tämän zombien kanssa, josta joku suomen kielen hoitaja on nyt napsaissut viimeisen e-kirjaimen pois. Kyseessä on kauhukulttuurin ilmestyskirjamaisin peto, jonka nimen pitää lausumisen jälkeen jäädä roikkumaan ilmaan kuin suden ulvonnan. Zombie-e-e-e-e-e-e-e, eikä mikään lyhyt, kuohittu zombi.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Haitin saarella oli yhteisön sääntöjä rikkoneelle ihmiselle tapana antaa halvaannuttavaa myrkkyä, joka vaivutti uhrin noin vuorokaudeksi kuolemaa muistuttavaan tilaan. Tällöin ihmisparka haudattiin elävältä. Hän heräsi koomasta arkussa. Uhri kaivettiin ylös, kun hän oli viettänyt jonkin aikaa maan uumenissa. Arkusta autettiin ihminen, joka oli fyysisesti elävä, mutta henkisesti niin järkkynyt, ettei hän useinkaan toipunut koettelemuksesta.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Länsimaiset matkailijat kohtasivat haitilaisissa kylissä näitä ympäriinsä laahustavia, puhekyvyttömiä olentoja. He elivät jossain painajaismaisessa omassa maailmassaan, elämän ja kuoleman rajalla. Näitä ihmisiä kutsuttiin nimellä zombie. Olemukseltaan nämä alkuperäiset zombiet muistuttivat enemmän Hugo Simbergin maalaamia piruparkoja kuin nykyajan filmiteollisuuden aivoja ahmivia fantasiahirviöitä. Heidän kulkiessaan ohi jäljelle jäi vain vaimea, haikea valitus: zombie-e-e-e-e-e.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span>Jari Järvelähttp://www.blogger.com/profile/10454870112404694669noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6126101356658868042.post-31113972881901919692013-11-14T16:54:00.001+02:002013-11-14T16:56:11.748+02:00Älä huku lähteisiisi<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://2.bp.blogspot.com/-kuVW3DjeMuY/UoTcJ0gUVTI/AAAAAAAAAaY/1bLqOcD2oD4/s1600/Hirvensalmen+historia.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="263" src="http://2.bp.blogspot.com/-kuVW3DjeMuY/UoTcJ0gUVTI/AAAAAAAAAaY/1bLqOcD2oD4/s400/Hirvensalmen+historia.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
<span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;">Kirjoittavilla ihmisillä on tapana rakastua lähteisiinsä. Se on väistämätöntä. Kun uutta kirjaa alkaa kirjoittamaan, pitää löytää aluksi asia, joka on niin kiinnostava, että sen parissa jaksaa uurastaa vuoden, kaksi, kolmekin, joskus vieläkin pidempään. Idea on jutun ja kirjan sydän, ja kun hyvän idean on saanut, on aika ja lupa sukeltaa kaikenlaisiin lähteisiin, on aika ja lupa penkoa, haastatella, tutkia vanhoja valokuvia ja tekstejä ja kirjoja. Monelle kirjoittavalle ihmiselle tämä on nautinnollinen vaihe, kuin pitkä nousuhumala. Siinä olotilassa voisi viipyä liki loputtomasti.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Lopulta kaikenlaisia mielenkiintoisia taustatietoja on pöydän ympärillä viisi muovisäkillistä, ja kirjailija tajuaa, että hän ei ikinä pysty käyttämään niistä kirjassaan kuin murto-osan. On aika riuhtaista itsensä varsinaiseen kirjoittamistyöhön. Nousuhumala taittuu samalla hetkellä laskuhumalaksi. </span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Olo muuttuu kirjoittamistyön alkaessa innostuneesta epävarmaksi, usein tuntuu kuin haroisi kirjoittaessaan aamusta iltaan pimeässä, tiheässä metsässä ilman taskulamppua. Kirjailijan pitää luottaa siihen, että kun hän tarpeeksi törmäilee puunrunkoihin ja töksäytteleviin oksiin, niin hän löytää metsästä ulos. Ennen pitkää. Muutaman harhakierroksen ja susikuoppaan putoamisen jälkeen. Käsikirjoitusta pitää olla takana aika montasataa liuskaa ennen kuin kirjailija joutuu yleensä uudestaan hillittömän kirjoittamisen riemun valtaan. Palaset alkavat loksahdella kohdalleen, ja vasta viimeiset kirjoittamisen viikot parin vuoden urakassa ovat yleensä kuin samppanjaa joisi.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Jälkeenpäin matka pimeän metsän läpi tuntuu erittäin loogiselta. Mutta kirjoja ei kirjoiteta jälkiviisauden voimalla. Ne kirjoitetaan pitkänä sokeana hetkenä, jolloin pitää haparoida tietään eteenpäin.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">On kuitenkin ehdottoman tärkeää, että kirjailija repäisee itsensä irti lähdeaineiston ihanan päihdyttävästä nousuhumalamaailmasta kirjoittamisen aivolihaksia piinaavaan ja jomottavaan ultrajuoksuun. Muuten käy kuin Toivo Mönkköselle. </span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Törmäsin hänen kirjoittamaansa Hirvensalmen historian 1. osaan, kun vierailin vuosikausia sitten sisareni ja hänen silloisen miehensä mökillä Puulavedellä. Aviomies oli hankkinut huoltoasemalta ylpeänä Hirvensalmen historian ensimmäisen osan, toista ei silloin 1980-luvun lopulla vielä ollut ilmestynyt. Avasin yhtenä kesäisenä iltana kirjan ja törmäsin kolmeensataan sivuun lähteiden sillisalaattia. Mönkköselle, nuorelle opiskelijalle, oli tarjottu 1950-luvun alussa Hirvensalmen pitäjän historian kirjoittamista, hän oli ottanut työn innolla vastaan ja uponnut kahdeksi vuosikymmeneksi pikkulähteiden suohon. </span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Hirvensalmen historia I oli päkistetty lopulta väkisin ulos 1968. Silloin koko työn Mönkköselle antanut historiatoimikunta oli heittänyt jo henkensä, ja uusi historiatoimikunta tyytyi kuivasti kiittämään Mönkköstä hänen KESTÄVÄSTÄ uurastuksestaan. Ehkä uuden historiatoimikunnan nihkeys johtui siitä, että Mönkkönen oli päässyt parissakymmenessä vuodessa Hirvensalmen historiassa vasta vuoteen 1653. Alkuperäinen historiatoimikunnan ajatus oli se, että Mönkkönen pyöräyttää pitäjän historian kivikaudesta nykypäivään vuodessa, enintään kahdessa.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Kirjoitettuja lähteitä ennen vuotta 1653 oli Hirvensalmesta vain muutamia, ja ainoa vanhempi löytynyt esine oli yksi kivikirves. Niilläkin voi täyttää elämästään 20 vuotta, jos lähteisiinsä hukkuu.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Mönkköseltä opin yhden tärkeimmän kirjoittamisen ohjenuoran: Rakasta lähteitäsi, mutta päästä niistä irti.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Sama ohje sopii hyvin käytettäväksi myös omien lapsien kohdalla.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />Jari Järvelähttp://www.blogger.com/profile/10454870112404694669noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-6126101356658868042.post-47613531942576434762013-11-01T17:23:00.000+02:002013-11-02T00:02:26.381+02:00Pyhiinvaelluksella katutaiteen keskellä<span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;">Berliiniä kierrellessään tuntee olevansa pyhiinvaelluksella. Nyky-Berliini on katutaiteen yhdistetty Lourdes, Santiago da Compostela ja Jerusalem. Siellä kävijä tuntee totisesti valaistuvansa. Tässä muutamia maistiaisia.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;"></span><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;"><a href="http://1.bp.blogspot.com/-YAH-vES6vjA/UnPAjoqte0I/AAAAAAAAAZI/x4TRMz8i1Y4/s1600/muurahaiset.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="266" src="http://1.bp.blogspot.com/-YAH-vES6vjA/UnPAjoqte0I/AAAAAAAAAZI/x4TRMz8i1Y4/s400/muurahaiset.jpg" width="400" /></a></span></div>
<span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;">
</span><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;"> </span></div>
<span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;">
</span><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;">Hylätty varasto ponnistaa Warschauerstrassen aseman lähellä maasta.</span></div>
<span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-bOEFK-AQV3M/UnPET9ST7NI/AAAAAAAAAZk/MXKGXuIx7s0/s1600/IMG_0616.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="266" src="http://4.bp.blogspot.com/-bOEFK-AQV3M/UnPET9ST7NI/AAAAAAAAAZk/MXKGXuIx7s0/s400/IMG_0616.JPG" width="400" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Me ihmismuurahaiset: ponnistelemme väsymättä, kunnes voimat pettävät.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://2.bp.blogspot.com/-pvm4dR9Ly3E/UnPCn8s5z7I/AAAAAAAAAZU/OTyMZyI394M/s1600/_MG_0540.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="http://2.bp.blogspot.com/-pvm4dR9Ly3E/UnPCn8s5z7I/AAAAAAAAAZU/OTyMZyI394M/s400/_MG_0540.JPG" width="266" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Brasilian kuuluisimmat katutaiteilijat, kaksoset Os Gemeos yhdistetään omaan väriinsä, tiettyyn keltaiseen sävyyn joka kuvan monikymmenmetrisellä miehellä on käsissään ja kasvoissaan. Väristä puhutaan nykyään Kaksostenkeltaisena. Kuvan vasemmasta alakulmasta näkee brassityyliin pidennetyillä kirjaimilla ajan, joka Kaksosilla meni kyseisen muraalin tekemiseen: 16 tuntia 29 minuuttia. Harvalta onnistuisi.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-fegG6TPT7WM/UnPDYFkle6I/AAAAAAAAAZc/F5i1Od0Lzzo/s1600/_MG_0541.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="266" src="http://3.bp.blogspot.com/-fegG6TPT7WM/UnPDYFkle6I/AAAAAAAAAZc/F5i1Od0Lzzo/s400/_MG_0541.JPG" width="400" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Os Gemeosin työt ovat täynnä yksityiskohtia. Hahmon vasemman rintataskun päällä on rintanappi, jolla on meksikolaisen vapaapainijan naamari. Painijan ihonväri tietysti kaksostenkeltainen.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://1.bp.blogspot.com/-jmfnNIyXFy0/UnPEx5zPR2I/AAAAAAAAAZs/w0aXLwxvEbg/s1600/_MG_0374.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="266" src="http://1.bp.blogspot.com/-jmfnNIyXFy0/UnPEx5zPR2I/AAAAAAAAAZs/w0aXLwxvEbg/s400/_MG_0374.JPG" width="400" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Alias kuvaa sapluunatöissään usein yksinäisiä, murheellisia lapsia, jotka ovat kätkeneet kasvonsa käsiinsä.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-hby0mBtTZO8/UnPFLAeILXI/AAAAAAAAAZ4/JiaGl9ihqlg/s1600/IMG_0667.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="http://3.bp.blogspot.com/-hby0mBtTZO8/UnPFLAeILXI/AAAAAAAAAZ4/JiaGl9ihqlg/s400/IMG_0667.JPG" width="266" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Aliaksen spreijattu omakuva. Tässä nimenomaisessa tapauksessa voi ajatella, että kasvoja ei ole kätketty murheellisuuden takia, vaan tunnistamisen estämiseksi.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-Sdvr0WpKLs4/UnPGM9z9d6I/AAAAAAAAAaI/kTo0ly8LyLs/s1600/IMG_0605.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="265" src="http://3.bp.blogspot.com/-Sdvr0WpKLs4/UnPGM9z9d6I/AAAAAAAAAaI/kTo0ly8LyLs/s400/IMG_0605.JPG" width="400" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Yksi hienoimmista muraalintekijöistä on Blu. Hänen jokaisessa muraalissaan on vahva sanoma. Vasemmassa työssä kulta ja rikkaus koristavat ja kahlitsevat haltijaansa. Oikeanpuoleisessa muraalissa supersankarit Itä ja Länsi riisuvat toisiltaan naamioitaan.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
</span><br />Jari Järvelähttp://www.blogger.com/profile/10454870112404694669noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-6126101356658868042.post-25662885177796827842013-10-22T12:55:00.000+03:002013-10-22T12:55:07.480+03:00Idän ja lännen syleily<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-mrtjFN_PNnk/UmZHNf9gvwI/AAAAAAAAAY0/ZtShXPq2JWw/s1600/It%C3%A4+ja+l%C3%A4nsi.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="http://3.bp.blogspot.com/-mrtjFN_PNnk/UmZHNf9gvwI/AAAAAAAAAY0/ZtShXPq2JWw/s400/It%C3%A4+ja+l%C3%A4nsi.jpg" width="300" /></a></div>
<br />
<span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;">Rudyard Kipling aloitti jykevän runonsa The Ballad of East and West:</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<em><span style="font-family: Georgia;">Oh, East is East, and West is West, and never the twain shall meet,</span></em><br />
<em><span style="font-family: Georgia;">Till Earth and Sky stand presently at God's great Judgment Seat.</span></em><br />
<em><span style="font-family: Georgia;"></span></em><br />
<span style="font-family: Georgia;">Yrjö Jylhän tunnettuna suomennoksena alku kuuluu:</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;"><em>Itä on itä ja länsi on länsi - ei kohtaa ne toisiaan.</em></span><br />
<em><span style="font-family: Georgia;"></span></em><br />
<span style="font-family: Georgia;">Uuno Kailas teki kotimaisen version teemasta 12-säkeistöiseen runoonsa nimeltä "Rajalla". Sen ensimmäinen ja viimeinen säkeistö ovat yhteneväiset, ja niitä lausuttiin hurmioituneeseen ääneen monella esiintymislavalla aplodien kaikuessa:</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<em><span style="font-family: Georgia;">Raja railona aukeaa.</span></em><br />
<em><span style="font-family: Georgia;">Edessä Aasia, Itä.</span></em><br />
<em><span style="font-family: Georgia;">Takana länttä ja Eurooppaa;</span></em><br />
<em><span style="font-family: Georgia;">varjelen vartija sitä.</span></em><br />
<em><span style="font-family: Georgia;"></span></em><br />
<span style="font-family: Georgia;">Monta sukupolvea suomalaisia ja eurooppalaisia on kasvatettu aikanaan uskoon, että yksi ihmissuvun syvimmistä rajapinnoista kulkee idän ja lännen välillä. Siksi on erityisen miellyttävää katsella Berliinissä muurinjäänteiden vieressä isoa seinämaalausta, jossa Itä-Saksa ja Länsi-Saksa syleilevät toisiaan täynnä rakkautta muurin murtumisen jälkeen.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Naisen takapuolta pitkin kulkee itäsaksalaisista liikennevaloista tuttu Ampelmann, nimenomaan se Ampelmann, joka vihreänä sallii kulun yli kadun toiselle puolelle.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Pidän myös miehen reiteen "tatuoidusta" tekstistä: Berliini on köyhä mutta seksikäs.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"><br />
<table align="CENTER" cellpadding="0" cellspacing="0"><tbody></tbody></table>
</span><em><span style="font-family: Georgia;"></span></em>Jari Järvelähttp://www.blogger.com/profile/10454870112404694669noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-6126101356658868042.post-74845185227621770162013-10-16T16:43:00.000+03:002013-10-16T16:50:16.382+03:00Valkyriat ovat urheilleet lihavuutensa olemattomiin<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://1.bp.blogspot.com/-wVBuLwfzow8/Ul6OzNLx70I/AAAAAAAAAYg/NDSzk4X_Ezw/s1600/Berliini.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="http://1.bp.blogspot.com/-wVBuLwfzow8/Ul6OzNLx70I/AAAAAAAAAYg/NDSzk4X_Ezw/s400/Berliini.jpg" width="251" /></a></div>
<br />
<span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;">En voi kyllin kehua Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran matkakirjasarjaa "Kirjailijan kaupunki", johon on koottu kaupunkiteeman ympärille suomalaisten kirjailijoiden ja matkailijoiden kuvauksia kulloisestakin citystä vuosikymmenten ja -satojen varrelta.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Sarjassa ovat ilmestyneet omat opuksensa ainakin Budapestista, Lontoosta, Pariisista, Prahasta, Roomasta ja Tartosta. Suomalaiskaupungeista ovat sarjaan päässeet jo Turku ja Oulu.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Ensi viikolla on matka Berliiniin tiedossa, ja olen taas kuluttanut kädessäni Berliini-versiota, jota viimeksi selasin ja merkkasin kovasti kirjoittaessani romaaniani Parempi maailma ja etsiessäni suomalaisten matkanaisten ja -miesten 1900-luvun alkuvuosikymmenten kokemuksia kaupungista.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Tällainen kaupungin elämää vuosikymmenten varrella seuraava matkakirja tavoittaa kaupungin sielun paljon paremmin kuin nykyään muodissa olevat matkaoppaat, jotka keskittyvät kertomaan mistä saa halvinta olutta, parasta currywurstia ja cooleimmat vaatteet ja mitä ne kaikki maksavat. Nykyisin monet matkaoppaat muistuttavatkin usein matematiikan oppikirjoja, niissä tuntuu olevan enemmän numeroita kuin sanoja.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Mutta minä haluan matkaa ennen aistia Berliinin, en laskea sitä taskulaskimella. </span><span style="font-family: Georgia;">Uppoan siis hetkeksi Olavi Paavolaisen ekspressiivisiin kokemuksiin vuodelta 1929:</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;"><em>"Zoon luona kohoava kirkko hohtaa torninristiä myöten punaisena reklaamitulien valoista! Valkyriat ovat urheilleet lihavuutensa olemattomiin. Loreleyt eivät enää laulele hiuksiaan suoriessaan vaan kulkevat sähkökiharoissa ja soittavat gramofoonia."</em></span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Tai ehkäpä sittenkin Hagar Olsson huhtikuussa 1928 haistelemassa laajentunein sieraimin ympärilleen:</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;"><em>"Infernaalisen kylmää mutta asfaltti kuitenkin välkkyy houkuttelevasti, ja mainosvalot, suurkaupunkituoksut! Jopa bensiini tuoksuu täällä erilaiselta kuin Helsingissä."</em></span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Johan Vilhelm Snellman tuntuu erityisen pettyneeltä berliiniläisiin naisiin 1841, liekö saanut juuri edellisenä iltana pakit:</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;"><em>"Berliinin naisista puuttuu vapautuneisuus ja viehättävyys, jopa ilmeistä vireys ja iloisuus. Huolehtiminen asujen moninaisista sievistä pienistä koristeista, pitseistä, manseteista jne., näyttää olevan Berliinissä täysin tuntematonta. Siellä näköjään myös rakastetaan erityisesti mustaa ja tummia värjeä, luultavasti siitä syystä, että ne sietävät likaa niin hyvin."</em></span><br />
<em><span style="font-family: Georgia;"></span></em><br />
<span style="font-family: Georgia;">Annikki Setälä on elänyt eri syystä vakavissa tunnelmissa 1954:</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;"><em>"Raunioita, hävitettyjä taloja joka puolella. Ikkuna-aukot tuijottivat mustina. Ja kuitenkin vallitsi omituinen tunne, ikään kuin rauniot olisivat eläneet. Miten paljon ihmisiä olikaan raunioiden alle hautautuneina!"</em></span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Nuori Jörn Donner kertoo 1958 parissa lauseessa matkailusta paljon, on kyseessä sitten Berliini tai mikä tahansa maailman suosituista matkakohteista:</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;"><em>"On berliiniläisiä, jotka eivät ole milloinkaan käyneet Kurfürstendammilla. On ulkomaalaisia, jotka eivät ole koskaan käyneet muualla Berliinissä kuin Kurfürstendammilla."</em></span><br />
<em><span style="font-family: Georgia;"></span></em><br />
<span style="font-family: Georgia;">Niin, pitäähän tähän Berliinistä poistuva Mika Waltarikin vielä saada vuodelta 1928, kiteyttämään se, miksi toiset meistä ovat matkavietin riivaamia:</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<em><span style="font-family: Georgia;">"Istuessani keinuvassa vaunussa, Berliinin valojen hävitessä taakseni, taivaan kajastaessa keltaista tulta, tuhansien vaihdelyhtyjen vilahtaessa ohitse, tunsin, kuinka olin vain teräspalanen, jota suunnaton magneetti vetää luokseen. Minulla ei ollut omaa tahtoa. Oli vain tunne ja sisäinen pakko: eteenpäin!"</span></em><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">SKS:n kirjaa lukiessa tajuaa mikä ero on matkakirjalla ja matkaoppaalla. Matkaoppaan tiedot hintoineen ja sisäänpääsyaikoineen vanhenevat vääjäämättä. Matkakirjan innostuneet tai närkästyneet tai oivaltavat kommentit ympäristöstään elävät, huvittavat, ihastuttavat ja raivostuttavat vuosikymmenten, vuosisatojenkin jälkeen. </span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Haluaisin kirjoittaa matkakirjan. Matkustanut olen, mutta ikinä en ole sellaista kirjoittanut.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />Jari Järvelähttp://www.blogger.com/profile/10454870112404694669noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6126101356658868042.post-33826565375460991712013-10-05T19:02:00.002+03:002013-10-05T19:05:57.751+03:00Ajan palvelijat<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-mhHBv3UWhM8/UlAvwm7CrAI/AAAAAAAAAYM/R1YNe8NqXqU/s1600/Sonnenuhr.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="http://3.bp.blogspot.com/-mhHBv3UWhM8/UlAvwm7CrAI/AAAAAAAAAYM/R1YNe8NqXqU/s400/Sonnenuhr.jpg" width="266" /></a></div>
<br />
<span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;">Äskeisellä Moselin-matkallani kiinnittivät huomiotani viinin lisäksi Sonnenuhrit, aurinkokellot. Mosel on kiemurainen joki, viinirinteet sijaitsevat aina etelään päin sijaitsevilla rinteillä (auringonvalon maksimoimisen takia). Kylät ovat vastapäätä viinitarhoja tois puol jokkee.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Lähes jokaisen kylän vastarannalla keskellä viinirinnettä on vuosisatoja vanha aurinkokello, josta kylä pystyi ennen vanhaan katsomaan ajan. Jokaisella kylällä oli ikioma aurinkokellonsa ja ikioma aikansa, vaikka kylien väliä olisi vain joitakin kilometrejä. Vanhimmat Moselin aurinkokellot ovat peräisin keskiajalta.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Kuvassa on Wehlenin kylän Sonnenuhr, jonka aurinkoaika heittää nykyisestä virallisesta Saksan ajasta 32 minuuttia, ja kesäaikana vielä yhden tunnin päälle.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Moselin kylien aurinkokellot ovat hieno muistutus siitä, että nykyinen kelloissamme, kännyköissämme ja tietokoneissamme naksuttava tarkka aikavyöhykekellonaika on itse asiassa pelkkä sopimusasia. Keinotekoinen keksintö, jolla pyritään mukamas helpottamaan ihmisen eloa ja hänen työntekoaan. Etupäässä se tuntuu sekoittavan ihmisen luontaisen rytmin.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Kuinka ihminen teki työtä aurinkokellojen aikaan, ennen viisarikelloja? Ihminen oli pesunkestävä projektiduunari. Kovan, ankaran työnteon jaksot vuorottelivat totaalisen laiskottelun ja elämännautiskelun kanssa. Työn ja levon rytmi ei ollut Alexander Stubbin mainostama konemainen tehdastyöläisen 8+8+8, vaan kun töitä tehtiin, niitä tehtiin tosissaan, kelloon ja kalenteriin katsomatta, ja sitten vedettiin lonkkaa, ihmeteltiin taivaan pilviä ja makusteltiin viinejä viikko, kaksi, kolmekin seuraavaa proggista odotellessa. </span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Meille nykyihmisille aamu on silloin, kun kännykkä herättää. Aurinkokelloajan ihmiselle aamu oli silloin, kun aurinko nousi. Kesää kohti hypättiin pystyyn entistä aikaisemmin, kolmen neljän aikaan, talvella nukuttiin pitkään. Luontaisin unirytmi tuntui olevan noin neljän tunnin jakso kerrallaan. </span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Nykyinen käsitys kahdeksan tunnin jatkuvasta, säännöllisestä yöunesta on tehdasajan meihin iskostama harha. Monet meistä heräävät yhä hetkeksi öisin nukuttuaan noin nelisen tuntia kuten ihmiset 500 vuotta sitten. Keskiajan ihmisille kahteen jaksoon jakautuva yöuni oli normaalia, he touhusivat hetken yön sydämessä pystyssä, tekivät kotiaskareita, kävivät kylässäkin, kunnes palasivat taas nukkumaan. Me nykyihmiset pelkäämme kärsivämme unihäiriöistä, kun geenimme herättävät meidät keskellä yötä. Makaamme sängyssä peitto korvissa ja rukoilemme saavamme unen päästä kiinni. </span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Aurinkokello oli rengin asemassa. Nykyään kello on ottanut isännän paikan - ja me ihmiset juoksemme elämissämme palvelijoina kellon käskytyksen mukaan.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />Jari Järvelähttp://www.blogger.com/profile/10454870112404694669noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6126101356658868042.post-51863434936605625742013-09-25T12:31:00.000+03:002013-09-25T12:35:53.464+03:00Saksani lyhyt historia<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-m_km_sdcFaE/UkKm12mTrfI/AAAAAAAAAX4/PuTckLR84Cg/s1600/liikennevalo.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="http://4.bp.blogspot.com/-m_km_sdcFaE/UkKm12mTrfI/AAAAAAAAAX4/PuTckLR84Cg/s400/liikennevalo.jpg" width="338" /></a></div>
<br />
<span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;">Koska olen juuri lähdössä elämäni ensimmäistä kertaa Moselin viinialueille, ajattelin käydä läpi suhteeni Saksaan.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">1970-luku:</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Luin runsaasti Korkeajännityksiä, kaverilla oli niitä viisi hyllymetriä ja lainasin aina puoli metriä kerrallaan. Opin, että yleisimmät Saksan sanat ovat Aargh! Aaaargh! Achtung! Aah! Halt! Uugh! Aaaaaargh! Mein Gott! Donnerwetter! ja Aaggghhh!</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">1976, Montrealin olympiakisat:</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Ihmettelin miksi kaikki itäsaksalaiset naisjuoksijat näyttivät miehiltä.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">1978:</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Ala-asteen luokkatoverini (se joka omisti Korkeajännitykset) piti 5. luokalla yli tunnin mittaisen esitelmän II maailmansodan hävittäjälentokoneista. Monet niistä olivat saksalaisia. Muiden oppilaiden esitelmät kestivät 1-4 minuuttia.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">1979:</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Kuulin ensimmäisen saksalaiseni ääntelevän. Hän oli Nina Hagen.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">1980, Moskovan olympiakisat:</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Päätin, etten ikinä harrasta yhdyntää itäsaksalaisen naisjuoksijan kanssa. Vaikka joutuisimme autiolle saarelle kahden, ja maapallon tulevaisuus olisi meistä kahdesta kiinni.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">1980-82:</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Opiskelin yläasteella kaksi vuotta saksaa. Vaihtoehtoina valinnaisaineissa oli koulussani maa-ja metsätalous ja konekirjoitus. Sanavarastoni ei juuri laajentunut 1970-luvun aikana opitusta. Minun olisi pitänyt valita konekirjoitus.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">1982-85:</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">En opiskellut lukiossa saksaa. Käytävillä liikkui permanenttitukkaisia tyttöjä ja poikia, joiden mielestä Scorpions oli maailman paras bändi. Itse olin punkkari. Minua yhdisti Scorpionsiin vain se, että horoskooppimerkkini on skorpioni.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">1985-86:</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Kävin armeijan pioneerikomppaniassa. Opin lisää Korkeajännitys-saksaa. Feuer! Schweinehund! Dummkopf! Dummkopf!!</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">1986:</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Ostin joulukuuseen DDR:ssä tehdyt joulukuusenvalot. Ne palavat yhä vuonna 2013. Kaikki muu kodinelektroniikka on tällä välin moneen kertaan hajonnut.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">1986-2011:</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Innostuin opiskelemaan espanjan, ranskan ja italian kielet. Kävin ahkerasti kaikissa kyseisissä maissa kymmeniä kertoja. Unohdin koko Saksan olemassaolon.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">2011:</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Kävin elämäni ensimmäisen kerran Berliinissä. Söin currywurstin.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">2012, joulu:</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Vaimo antoi joululahjaksi saksan kielikurssin.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">2013, 25. syyskuuta:</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Lähden tänään Moseliin, viinitiloilla vierailemaan. Avasin eilen vaimon jouluna antaman kielikurssin. Olen tuplannut puolen tunnin aikana tähänastisen elämäni saksan kielen sanavaraston. Nyt se on 50 sanaa. Päätän opiskella lisää saksaa.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />Jari Järvelähttp://www.blogger.com/profile/10454870112404694669noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-6126101356658868042.post-85627140984237303342013-09-22T13:55:00.003+03:002013-12-16T14:55:25.827+02:00Nuoruuden lähde - loiskis!<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-u4fGdQAcNc4/Uj7Idpg-W3I/AAAAAAAAAXo/EG0THUgo_To/s1600/Loiskis.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="265" src="http://4.bp.blogspot.com/-u4fGdQAcNc4/Uj7Idpg-W3I/AAAAAAAAAXo/EG0THUgo_To/s400/Loiskis.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
<span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Renessanssiaikaan ihmisillä oli kunnallisten uimahallien sijasta loistava julkinen uimapaikka nimeltä Nuoruuden lähde. Kun vanhenit ja rypyt alkoivat lisääntyä ikävästi kasvoilla ja rinnat roikkua, ei ollut tarvetta silikonille tai botoxille. Vaatteet vain pois ja paljuun!</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Kun olit aikasi loiskinut altaassa nousit sen vastareunalta ylös: ruumiisi ja mielesi olivat nuorentuneet taas seitsentoistavuotiaaksi. </span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Meidän epäilevien Tuomaiden on tietysti vaikea uskoa puhtaan veden voimaan näinä kyynisinä, lääkkeisiin uskovina, pillerejä kourallisittain popsivina aikoina.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Onneksi meille on jäänyt Nuoruuden lähteestä todisteita joiltakin renessanssin parhailta kuvajournalisteilta. Kuvassa on esimerkiksi Lucas Cranach vanhemman aikalaishavainto Nuoruuden lähteestä vuodelta 1546 (kuva sijaitsee nykyään Berliinin Gemäldegaleriessa). Marmorinen suihkulähde ruokkii allasta raikkaalla vedellä. Vasemmalla näemme raskaan työn ja iän kurtistamia talonpoikaiseukkoja, jotka muuttuvat virkistävän alastonuinnin myötä oikealla nuoriksi, hehkeiksi hovineidoiksi. Yhden perinpohjaisen loiskauksen myötä eukkojen kellertävä iho sävähtää raikkaan roosanväriseksi ja hehkuu taas elämää. Kasvot ja liikkeet ovat niin realistisia, että herra Cranachin on täytynyt tallentaa kohtaus paikan päällä, varpaat polskien Nuoruuden lähteen vedessä.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Ruohonjuuritason kokemuksellani suosittelen satunnaista suihkulähdekastautumista lääkepillereiden ahmimisen sijasta. Suihkulähteissä loiskuttelu nuorentaa. Jos ei aina ruumista, niin ainakin sydäntä. Sen tiesi Anita Ekbergkin Fontana di Treviin kastautuessaan Fellinin La dolce vitassa.</span><br />
<span lang="EN-US" style="color: #db1c33; font-family: "Arial","sans-serif"; mso-ansi-language: EN-US; mso-bidi-font-size: 12.0pt; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: FI;"><o:p> </o:p></span>Jari Järvelähttp://www.blogger.com/profile/10454870112404694669noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-6126101356658868042.post-49885171777394893122013-09-15T17:43:00.000+03:002013-09-15T17:43:25.461+03:00Kirottu, ihana kirja<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-Khimc9gfRKQ/UjW76DCPGmI/AAAAAAAAAXY/GlOlQ2iob7A/s1600/Kirjahylly.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="http://4.bp.blogspot.com/-Khimc9gfRKQ/UjW76DCPGmI/AAAAAAAAAXY/GlOlQ2iob7A/s400/Kirjahylly.jpg" width="275" /></a></div>
<br />
<span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;">Toissakesänä väsyin täysin kirjaan esineenä. Olimme kolmistaan (Kirsi, Havu) toista kuukautta Baskimaassa ja aloin yhden hikisen kantoetapin jälkeen laskea kuinka monta kirjaa raahaamme Baskimaan vihreillä kunnailla pienissä repuissamme.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Yli kuusi tuhatta sivua. Luimme kirjoja ristiin ja kuskasimme tiiliskivinä kaupungista toiseen. Lukukokemuksena suurin osa niistä oli kaiken lisäksi puuduttavia. Ne olisivat parantuneet rutkasti, jos puolet tekstistä olisi leikattu pois. Sorry vaan, esim. Jeffrey Eugenides, sinun 800-sivuisessa Middlesexissäsi olisi ollut oikeasti aika paljon lyhentämisen varaa.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Tilasin matkalta Kindlen, Kirsi kohta oman lukulaitteensa ja olemme olleet sen jälkeen sähkökirjojen suuria ystäviä ja käyttäjiä.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Kuvittelin aluksi, etten tottuisi ikinä sähkökirjojen sivuttomuuteen. Okei, minunlaiseltani kirjafundamentalistilta tottumiseen kului vähän yli viikko. Sen jälkeen en ole kaivannut sivunmittaisen tekstin rytmiä.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Olen aina merkannut ja kirjoitellut lukemieni kirjojen sivuille omia merkintöjäni. Kirjat ovat samalla päiväkirjojani. Lukulaitteella voin harrastaa samaa tekstin yli- ja alleviivailua ja muistiinpanojen kirjoittamista aivan yhtä kätevästi kuin paperiversion parissa.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Luen tällä hetkellä kirjoja sekä sähköisinä että kannellisina versioina. Muutaman kerran olen pysähtynyt katsomaan kirjahyllyäni ja miettinyt onko vanhanmallisella kirjalla mitään etua sähköiseen uusversioon. </span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">On, yksi. Pystyn sanomaan monista kannellisista kirjoistani mistä ne on hankittu, ne kantavat mukanaan jotain elämäni vaihetta. Jotain seikkailua.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Esim. kuvassa heti Tolstoin Sodan ja Rauhan oikealla puolella näkyvän pokkarin Tolkienin Two Towers (Taru Sormusten herrasta -trilogian keskimmäinen osa) löysin kesällä 1988 pitkän ja pölyisen liftausmatkan jälkeen Ateenasta rupuisen hotellihuoneen yöpöydän vetolaatikosta, siitä lootasta mistä Suomessa löytää hotellihuoneessa aina Raamatun. Ajattelin, että jos jatkan vielä reissaamista, löydän hotellien yöpöytien laatikoista loput kaksi osaa. En löytänyt. Minun piti hankkia Sormus-trilogia kaksi vuotta myöhemmin suomeksi.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Kuvan ylemmällä hyllyllä näkyvän, vihreäselkämyksisen John Sutcliffen Unknown Pilgrimin ostin tekijältä itseltään Tangerissa Marokossa parin gintonicin jälkeen syksyllä 1991. Sutcliffe oli Intian armeijassa palvellut britti, joka oli päätynyt Tangeriin 1950-luvulla hotellinpitäjäksi. Hän varoitti, etten alkaisi lukea hänen romaaniaan illalla: se oli nimittäin niin kiinnostava, ettei lukija malttaisi laskea sitä käsistään ja menettäisi yöunensa. </span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Kömpelösti kirjoitettu Unknown Pilgrim ei valitettavasti saanut minua menettämään yöuniani. Sen sijaan yöuneni veivät Sutcliffen hurjat tosielämän tarinat. Hänen pienessä, rapistuvassa hotellissaan oli majoittunut 1950-luvulla käytännössä koko beatnik-sukupolvi: Jack Kerouacista Allen Ginsbergiin. William Burroughs oli kirjoittanut suurimman osan Alastomasta lounaasta huoneessa numero 9. Niistä stooreista Sutcliffe olisi saanut kirjoitettua hienon bestsellerin, jos olisi halunnut.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Jokaisella kannellisella kirjallani on tarina, aivan eri tarina mikä on kansien sisällä. Tarina tilanteesta, jossa olen saanut tai hankkinut kirjan. </span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Sähkökirjani sisältävät toistaiseksi vain yhden ainoan tarinan, kirjailijan kirjoittaman. </span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Ehkä tämä muuttuu. Kirsi sanoo jo, että hän muistaa jokaisen lukemansa sähkökirjan lukupaikan ja oikean elämän seikkailut lukuhetken ympärillä. Elävästi, värikkäästi, ikuisesti.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span>Jari Järvelähttp://www.blogger.com/profile/10454870112404694669noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6126101356658868042.post-19573363993628459322013-09-06T18:38:00.001+03:002013-09-06T18:43:42.370+03:00Huuhkajat ja syyskuu<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-Hf3Aup46hqw/Uinh2vB7I7I/AAAAAAAAAXE/vz6Zm7ATKqM/s1600/syyskuut.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="266" src="http://3.bp.blogspot.com/-Hf3Aup46hqw/Uinh2vB7I7I/AAAAAAAAAXE/vz6Zm7ATKqM/s400/syyskuut.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
<span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;">Vaikka kuinka olemme postnokia-Suomessa kaupunkilaistuneet ja someistuneet, niin luonnon kaikenläpäisevä voima suomalaisessa arkipäivässä on hämmentävää. Kaksi esimerkkiä. </span><br />
<span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;">Ensimmäinen esimerkki tulee palloilusta:</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Suomen jalkapallomaajoukkueen lempinimi on Huuhkajat. Nimi löi läpi, kun Olympiastadionilla asusteleva Bubo bubo (lempinimeltään Bubi) keskeytti kentällelennollaan Suomen ja Belgian välisen EM-karsintaottelun kuudeksi minuutiksi kesäkuussa 2007. Suomi teki keskeytyksen jälkeen kaksi maalia ja voitti. Jälkeenpäin tuntuu, että maajoukkue oli vain odottanut jotakin kummallista luonnonilmiötä ristimänimekseen.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Naisten maajoukkueen lempinimi on Helmipöllöt. Suomen korisjoukkuetta kutsutaan paraikaa käynnissä olevissa EM-kisoissa Susijengiksi.</span><br />
<br />
<span style="font-family: Georgia;">Vilkaisu muiden maiden nimeämiskulttuuriin. </span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Ruotsin jalkapallomaajoukkueen lempinimi on Blågult, Sinikeltaiset.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Italian fudismaajoukkueen lempinimi on Gli Azzurri, Siniset.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Hollannin fudismaajoukkueen lempinimi on Oranje, Oranssit.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Ranskan joukkueen lempinimi on Les Bleus, Siniset.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Espanjan maajoukkueen lempinimi on La Roja, Punaiset.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Romanian joukkueen lempinimi on Tricolorii, Kolmiväriset.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Argentiinan maajoukkueen lempinimi on La Albiceleste, Valkosiniset.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Uruguayn lempinimi on La Celeste, Taivaansiniset.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Eiköhän tämä riitä. Useiden fudismaiden joukkueiden lempinimet on otettu suoraan pelipaitojen väreistä.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">*******</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Toinen esimerkki tulee kuukausista:</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Euroopan useimmissa kielissä kuukausien nimet juontuvat suoraan latinan kielestä ja Rooman valtakunnan ajoista. Roomalaisten kuukaudet olivat Ianuarius, Februarius, Martius, Aprilis, Maius, Iunius, Iulius, Augustus, September, October, November, December. Käykäämme lyhyesti läpi mitä nämä kuukausien nimet tarkoittavat, vaikkapa nykyajan valtakielen, englannin versioina.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">January = Janus-jumalan (alkujen ja muutosten jumala) mukaan</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">February = Februalian, rituaalisen puhdistautumisen juhlan mukaan</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Edelliset kaksi kuukautta lisättiin kalenteriin vasta myöhemmin. Alkuperäinen roomalainen kalenteri oli vain 10-kuukautinen ja alkoi maaliskuusta.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">March - Marsin, sodanjumalan mukaan</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">April - verbistä aperire, avautua, nuppujen avautumisen aika</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">May - Maian, kasvun jumalattaren mukaan</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">June - Juno-jumalattaren mukaan (valtion suojelija, Zeuksen puoliso)</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">July - Julius Caesarin mukaan</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">August - keisari Augustuksen mukaan</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">September - Seitsemäs, 10-kuukautisen kalenterin seitsemännen kuun sijaluku</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">October - Kahdeksas</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">November - Yhdeksäs</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">December - Kymmenes</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Kahdestatoista kuukaudesta neljä on järjestyslukuja, neljä antiikin jumalien nimiä, kaksi keisarien nimiä, yksi uskonnollisen juhlan nimi. Yksi, April, kuvaa luonnon senhetkistä tilaa.</span><br />
<br />
<span style="font-family: Georgia;">Suomalaisten kuukausien nimet tulevat seuraavista asioista:</span><br />
<br />
<span style="font-family: Georgia;">tammikuu - tammi on akseli, keskipuu, tammikuu on talven keskus</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">helmikuu - aurinko voimistuu, päivisin sulanut vesi jäätyy öisin puunoksiin helmiksi</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">maaliskuu - epävarma alkuperä, yhden teorian mukaan tulee maasta, siitä, että maa alkaa paljastua pälviksi lumen alta</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">huhtikuu - sanasta huhta, kaski, huhtikuussa kaadettiin kesäkasken puut kuivumaan</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">toukokuu - touko tarkoittaa kevättä, myös kevätviljaa</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">kesäkuu - ei tarvitse selityksiä</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">heinäkuu - heinänkorjuun aika</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">elokuu - elo tarkoittaa tuleentunutta, korjattavaksi kypsää viljaa</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">syyskuu - juuri nyt, tämä vuodenaika</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">lokakuu - monesti paljon lätäköitä ja lokaa, loskaa</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">marraskuu - marras tarkoittaa kuollutta, marraskuussa luonto on kuollut</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">joulukuu - juhlan mukaan</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Kahdestatoista suomalaisesta kuukaudesta yksitoista tulee luonnosta, yksi uskonnollisesta juhlasta.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">*******</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Elämme Suomessa keskellä uusinta teknologiaa, mutta nimikulttuurimme on paljon syvemmällä luonnossa kuin useimpien muiden Euroopan maiden. Pohjoismaistakin olemme aivan uniikki tässä suhteessa. On se, hiisi vie, hienoa! (Hiisi = pakanuuden ajan uhrilehto, pyhä metsikkö.)</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />Jari Järvelähttp://www.blogger.com/profile/10454870112404694669noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6126101356658868042.post-78536089035931183312013-08-30T13:46:00.003+03:002013-08-30T13:48:43.393+03:00Tämä tapahtui kaverini serkulle<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://1.bp.blogspot.com/-X-RfxgaPaHc/UiBkh1CAwuI/AAAAAAAAAWw/sPNCYF9seP4/s1600/Urbaanilegendat.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="356" src="http://1.bp.blogspot.com/-X-RfxgaPaHc/UiBkh1CAwuI/AAAAAAAAAWw/sPNCYF9seP4/s400/Urbaanilegendat.JPG" width="400" /></a></div>
<br />
<span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;">Facebookin ja Twitterin myötä urbaanilegendat sinkoilevat entistä näppärämmin ja uskottavammin absoluuttisina tosikertomuksina ympäri nettiä, Enkeli-Elisan siipien suojeluksessa. Viikonlopun kunniaksi 10 urbaanilegendaa, jotka ovat kaikki käyneet hyvän kaverini serkulle. Hänelle aina sattuu ja tapahtuu.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">1. Kaverin serkku oli perheineen mummo mukana ajamassa Ruotsissa. Mummo löytyi aamulla sydänkohtaukseen kuolleena sängystä. Serkun mies ajatteli, että ruumiista tulee rajalla hankaluuksia, paras olisi saada kuskattua se vaivihkaa kotimaahan ja haudata siellä. Mies osti maton ja mummo rullattiin sisään. Matto pantiin kattotelineelle kanootin viereen. Perhe pysähtyi huoltoasemalla kahvilla, kun he tulivat ulos, auto oli kanootteineen ja mattoineen varastettu. Sinne meni mummo.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">2. Kaverin serkun luokkakaveri oli alkanut käyttää huumeita ja kerran pöllyssä hän oli kuorinut itsensä, koska oli luullut olevansa appelsiini.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">3. Kaverin serkun toinen luokkakaveri oli matkustellut Saksassa. Se päätyi jonkun komean kundin kämpille Kreuzbergissa, sekstaili sen kanssa, heräsi aamuyöllä vähän morkkiksessa ja häipyi. Suomessa luokkakaverille tuli alapäähän ikävää ihottumaa. Näytteissä paljastui, että luokkakaveri oli ollut sukupuolisessa kanssakäymisessä mätänevän ruumiin kanssa. Berliinin poliisi onnistui selvittämään, että kreuzbergilaisen kundin kylpyammeessa oli mätänevä naisen ruumis, jonka kanssa kundi oli ollut puuhissa ennen luokkakaveria. Luokkakaveri olisi päätynyt samaan ammeeseen ilman yöllistä heräämistään ja livistämistään.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">4. Kaverin serkun mummolla oli tusinan verran kissoja, joita se hellitteli. Kerran mummo kompastui ollessaan viemässä kissoille ruokaa ja meni tajuttomaksi. Kissat maukuivat aikansa ja söivät sitten mummon.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">5. Kaverin serkku oli Prismassa, Citymarketissa ja Ikeassa. Joka kerta sen lapsi hävisi yllättäen. Heti käynnistettiin etsinnät. Lapsi löytyi kaljuksi ajeltuna ja eri vaatteisiin puettuna viereiseltä parkkipaikalta hylätystä autosta, josta oli ajajan puoleinen etuovi auki.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">6. Kaverin serkku on ortodoksi. Se oli ollut kirkossa kerran kastetilaisuudessa. Kun pappi oli nostanut ristittävän pojan liian ylös, niin sen pää oli osunut yläpuolisen kandelaaberin piikkiin ja kastettava poika oli kuollut.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">7. Kaverin serkun mies oli innokas sukeltaja. Kerran se oli sukeltamassa Kreikassa, kun saarella syttyi paha pensaspalo. Sammutuslentokoneet yrittivät sammuttaa kannettavilla vesisäiliöillään paloa, ne kävivät aina kauhomassa säiliöihinsä lisää vettä merestä. Kaverin serkku huolestui, kun sen mies ei palannut sukeltamasta. Seuraavana päivänä mies löytyi kaksi kilometriä sisämaasta oliivipuun latvasta.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">8. Kaverin serkku suri kuollutta sukeltajamiestään aikansa ja rakastui sitten palomieheen nimeltä Kari ja halusi uusiin naimisiin. Vihkiäisissä pappi kysyi seurakunnalta onko jollakin jotain avioliittoa vastaan. Kaaso sanoi, että on. Kaaso oli edellisenä yönä naiskennellut Karin kanssa. Ei tullut häitä.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">9. Kaverin serkku oli kerran tyhjentämässä tiskikonetta. Ovikello oli yllättäen soinut. Se oli mennyt avaamaan. Ulkona oli Jehovan todistajia antamassa Vartiotornia. Serkku ei ollut huolinut, vaan sanonut ettei hän tarvi pelastusta. Kun serkku palasi keittiöön, yksi sen lapsista oli kompastunut avonaiseen tiskikoneen luukkuun ja kahvelilootassa törröttävä veitsi oli iskenyt läpi lapsen sydämen.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">10. Kaverin serkku on töissä sairaalassa. Se kertoi, että suomalaisista metsistä löydetään joka vuosi eksyneitä ja nälkäännääntyneitä japanilaisia, jotka ovat olleet siellä etsimässä villejä Muumeja. Asiasta vaietaan, ettei Suomen maine matkailumaana kärsi.</span>Jari Järvelähttp://www.blogger.com/profile/10454870112404694669noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6126101356658868042.post-80012680359285800162013-08-24T19:33:00.000+03:002013-08-24T19:40:54.918+03:00Bikinien räjähtävä historia<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-td86f_uMZEA/UhjU681WuxI/AAAAAAAAAWg/sVxpqslHISs/s1600/Sisilia+4+(Piazza+Armerina,+Agrigento)+065.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;"><img border="0" height="300" src="http://3.bp.blogspot.com/-td86f_uMZEA/UhjU681WuxI/AAAAAAAAAWg/sVxpqslHISs/s400/Sisilia+4+(Piazza+Armerina,+Agrigento)+065.jpg" width="400" /></span></a></div>
<br />
<span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;">Aurinkoisena elokuun lopun päivänä, kun rantakausi vetelee Suomessa viimeisiään, haluan pidentää sitä sukeltamalla bikinien tarinaan.</span><br />
<span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;">200-300 -luvulla bikineitä ei kutsuttu Rooman valtakunnassa vielä niiden nykyisellä nimellä, mutta selkeitä todisteita niiden käytöstä on, kuten oheisesta sisilialaisesta Piazza Armerinan mosaiikista käy ilmi.</span><br />
<br />
<span style="font-family: Georgia;">Samanlaisia bikineitä käytetään jo minolaisessa seinämaalauksessa 1600 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Eli bikinit on keksitty jo yli kolme ja puolituhatta vuotta sitten. Niiden nykyinen nimi on syntynyt tosin vasta paljon myöhemmin. Kerron siitä edempänä. </span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Bikinit joutuivat paitsioon Rooman valtakunnan tuhon jälkeen. Kun kristinusko levisi, se onnistui levittämään sivutuotteenaan varsin karsaan suhtautumisen puhtaudesta huolehtimiseen ja peseytymiseen. Hengellinen puhtaus sai tosiuskovalle riittää. Veden pelko kasvoi melkein yhtä voimakkaaksi kuin helvetin pelko.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Vasta 1700-luvulla kylpeminen terveydellisistä syistä alkoi uudestaan kiinnostaa laajemminkin ihmisiä. </span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Vielä satakunta vuotta sitten, 1800-1900 -lukujen taitteessa, rannalla pyrittiin välttämään aurinkoa kaikin keinoin, siellä vietettiin aikaa vain terveelliseksi koetun meri-ilman vuoksi. Rohkeimmat kävivät uimassa: naisilla pulikointiasuun kuului pullistelevat polvihousut ja lepattava tunika, kengät ja laajalierinen uimahattu. </span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Miehet käyttivät uidessaan isoa yksiosaista uima-asua, mutta heti noustuaan biitsille he vaihtoivat tummaan liivipukuun ja lakeerattuihin kenkiin. Impressionistien rantatauluissa näkee tämän aurinkoa karttavan rantamuodin takia runsaasti hassunkurisia uimavaatteita ja tummapukuisia, solmukekaulaisia, silinteripäisiä miehiä, jotka näyttävät eksyneen rannalle vahingossa yrittäessään suunnistaa oopperaan tai ravintolaillalliselle. He eivät ole eksyneet, he rentoutuvat rannalla.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Aurinkokylvyt ja ruskettunut iho palasivat muotiin vasta ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Naisten ranta-asut virtaviivaistuivat pikkuhiljaa ja alkoivat muistuttaa miesten yksiosaisia uima-asuja.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Vasta toinen maailmansota halkaisi naisten uima-asun taas kahtia.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Bikini-atolli oli yksi niistä Etelämeren saarista, joilla Yhdysvallat testasi atomipommeja 1940-50 -luvuilla, Bikinin ensivuoro oli heinäkuussa 1946. Kaksi ranskalaista muotitaiteilijaa innostui kesälomakauden avaavan atomiräjähdyksen seksikkyydestä. Toinen nimesi suunnittelemansa kaksiosaisen uima-asun Atomiksi. </span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Toinen nimesi oman samannäköisen atomiasunsa Bikiniksi.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Bikinit hyväksyttiin monilla rannoilla vasta 1950-luvulla.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Miljoonat naiset kantavat yhä joka kesä yllään kylmän sodan ja ydinpelotteen historiaa. Heidän rantasäteilynsä onneksi korvaa radioaktiivisen säteilyn.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Bikini-atollin kävi huonommin kuin ranta-asun, joka nappasi siltä nimensä. Yhdysvallat räjäytti atollilla vuosina 1946-58 kaksikymmentäkolme ydinlatausta "ihmiskunnan hyväksi ja rauhan edistämiseksi", kuten he tiedoitteissaan ilmoittivat. Atolli on vieläkin asumiskelvoton, vaikka presidentti Lyndon B. Johnson lupasi jo 1968, että karkotetut asukkaat voisivat pakata matkalaukkunsa ja palata koteihinsa. </span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />Jari Järvelähttp://www.blogger.com/profile/10454870112404694669noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6126101356658868042.post-35592663108126005542013-08-18T19:08:00.000+03:002013-08-18T19:08:15.166+03:00Tuo kumma Levantti<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://2.bp.blogspot.com/-QN41e3bVZDk/UhDnu3bcEPI/AAAAAAAAAV0/25xs_rMsi6A/s1600/Middle+East.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="236" src="http://2.bp.blogspot.com/-QN41e3bVZDk/UhDnu3bcEPI/AAAAAAAAAV0/25xs_rMsi6A/s400/Middle+East.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
<span style="font-family: Georgia, "Times New Roman", serif;">Pari päivää sitten luin englanninkielisestä sanomalehdestä Egypti-uutista ja törmäsin käsitteeseen, joka on vaivannut minua aikaisemminkin. Egyptin tapahtumia kerrotaan Yhdysvalloissa ja Englannissa Middle East -otsakkeen alla.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Mikä ihmeen Middle East? </span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Near East = Lähi-itä</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Middle East = ???</span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Far East = Kaukoitä</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Näistä kolmesta maantieteellisestä käsitteestä Lähi-itä on Suomessa yleisesti käytössä. Kaukoidästä käytetään nykyään uutisoinnissa monesti nimitystä Itä-Aasia, Kaukoitä kun tuo kuulemma helposti mieleen kyseenalaisia ajatusyhtymiä. En kyllä itse oikein ymmärrä mitä kyseenalaista "kaukana" sanassa on. Onhan kotomaatammekin jo kaukaisista ajoista kutsuttu Ultima Thuleksi, Kaukaisimmaksi Pohjolaksi, ja Ultima Thule -käsitteestä on luotu paljon merkittävää taidetta Tapio Wirkkalan röpelöisestä lasiastiastosta alkaen.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Ylläolevassa kuvassa näkyy englanninkielisen maailman Middle East: siihen kuuluvat Arabian niemimaan valtiot, Turkki, Välimeren pohjukan valtiot, Iran, Irak ja ainoana Afrikan maana Egypti.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Yllätyin, kun huomasin suomalaisen Lähi-itä -käsitteen sisältävän täysin samat valtiot! Suomalainen Lähi-itä on siis englantilainen Middle East. Jotkut englantilaisista lähteistä lainaavat suomalaiset toimittajat tässä iloisesti ja taajaan sekoilevatkin, he käyttävät esim. Irakin tapahtumista suomen kielessä tuntematonta Keski-itä -käsitettä.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Keski-itää ei siis suomen kielessä ole olemassa. Sumuisten vuorten takana sijaitsee vain haltioiden, hobittien ja örkkien asuttama mystinen Keskimaa.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Jos Middle East on Lähi-itä, niin mikä kumma on suomeksi sitten Near East?</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Tässä probleema karttakuvassa esitettynä, tummanvihreällä Near East, vaaleanvihreällä Middle East eli suomalainen Lähi-itä:</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-91HEV_X1sVE/UhDsFmuytuI/AAAAAAAAAWI/JIXwzIHJ4tw/s1600/L%C3%A4hi-it%C3%A4.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="174" src="http://3.bp.blogspot.com/-91HEV_X1sVE/UhDsFmuytuI/AAAAAAAAAWI/JIXwzIHJ4tw/s320/L%C3%A4hi-it%C3%A4.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<span style="font-family: Georgia;">Suomessa ei tummanvihreälle alueelle nykytermiä tunnu löytyvän. Twitterissä tätä äimistelin, ja esiin nousi vanha termi Levantti (kiitos Katja, so. @Vuohenputki!). </span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Niin, minne on kadonnut suomen kielestä hieno termi Levantti? Nimitys tulee latinan kielen verbistä levare, nousta. Levantis on tarkoittanut nousevaa aurinkoa, ja Levantti alueena Nousevan auringon maata. Kutsumanimi on syntynyt ajalla, jolloin Välimeren pohjukkaan saavuttiin useimmiten laivalla, ja maata oli pitkän merimatkan jälkeen näkyvissä auringonnousun suunnassa.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Kun puhumme Syyrian sisällissodasta, Israelin ja palestiinalaisten rauhanneuvotteluista, Petran kalliokaupungista Jordaniassa, Libanonin vaaleista tai kurdien tilanteesta Turkissa, puhumme Levantin tapahtumista.</span><br />
<span style="font-family: Georgia;"></span><br />
<span style="font-family: Georgia;">Eikö Levantti-nimityksen voisi ottaa taas käyttöön Välimeren pohjukan tapahtumien kuvauksissa ja uutisoinnissa? Minulle nimi luo toivoa alueen monista, päättymättömistä levottomuuksista lukiessa. Levantissa, Nousevan auringon maassa on mahdollista löytää rauha.</span><br />
Jari Järvelähttp://www.blogger.com/profile/10454870112404694669noreply@blogger.com3