Kortteli olutta, kiitos!

Ranskan vallankumous pyrki vapauteen ja veljeyteen ja tasa-arvoon (hyvä!) ja tuli siinä sivussa uudistaneeksi keskiaikaiset mittayksiköt (tylsää!). Kansalliskokous päätti  huhtikuussa 1795 uudistaa sekavan monipuolisen mittajärjestelmän.

Uudeksi pituuden yksiköksi nimettiin metri ja sen myötä siirryttiin kymmenjärjestelmään, joka ei ollut senaikaiselle ihmiselle ollenkaan helppo tehtävä. Ihmiset olivat tottuneet jakamaan asiat kahteen, kolmeen, neljään ja kahdeksaan osaan.

Pariisiin sijoitettiin 1796-97 ihmisten opastukseksi kuusitoista marmorimetriä, joista yksi, rue de Vaugirard 36:ssa on enää alkuperäisellä paikallaan, Luxembourgin puiston laidalla.

Kymmenjärjestelmään ja metriin siirtyminen tapahtui Suomessa noin vuosisataa myöhemmin, 1800-luvun lopulla. Siinä missä kilogrammat, metrit, neliömetrit ja kuutiometrit ovat selkeyttäneet mittaamista, moni vanha hieno mittayksikkö on niiden kautta vaipunut unholaan. Olemme menettäneet muun muassa seuraavat oivalliset mittayksiköt.

kynsi = n. 5,7 cm (pitkäkyntinen kaveri...)
kyynärä = kyynärvarren mitta, n. 0,6 metriä
syli = kolme kyynärää, n. 1,8 metriä
stadion = 192 metriä (alkuperäinen pikajuoksumatka, Olympian radan pituus / pytholainen stadion oli 165 m, attikalainen 177 m, joonialainen 210 m: eripituisia luonnonratoja)
sapatinmatka = noin kilometri, enintään 2 000 kyynärää (sen verran sai kävellä pyhäpäivänä)
peninkulma = alun perin n. 5 km, myöhemmin vahvakeuhkoisempien koirien myötä n. 10 km (matka jonka penin eli koiran haukku kuuluu)
poronkusema = maksimissaan 7,5 km (matka jota ajoporoa saattoi juoksuttaa virtsataukojen välillä, liian pitkä juoksuttaminen saattoi aiheuttaa halvaustilan)

luoti = n. 13 grammaa
naula = 32 luotia, n. 425 grammaa
sentneri = 100 naulaa, n. 42,5 kilogrammaa
lästi = 100 sentneriä, n. 4250 kilogrammaa
leiviskä = 8,5 kg

jumpru = 0,82 desilitraa (ruotsiksi jungfru eli neito,  neitsyt / jumprahuiti-voimasana on peruja katoliselta ajalta ja siinä kutsutaan siis neitsyt Mariaa / jungfru, neito oli vanha snapsimitta, vaikka nimi katosi oli vielä 1950-luvulla ruotsalaisissa ravintoloissa snapsi 8 cl:n suuruinen)
kortteli = 4 jumprua (0,33 litraa, eli olutpullollinen / kortteli Koffia ei siis tarkoittanut Sinebrychoffin tehtaita)
tuoppi = ennen neljä korttelia, eli 1,3 litraa - nykyään kärsinyt inflaation, vain 0,5 litraa
kappa, vakka & nelikko = käytössä torimyynnissä enää vain kappa, n. 4,6 litraa; vakka joka kantensa valitkoon (n. 36,8 l)  oli kahdeksan kappaa, ja nelikko (n. 110 l) kolme vakkaa
kielo = 4 kappaa (n. 18 litraa / kielollinen kieloja on PALJON valkokukkia)
karpio = 10 kappaa
tynnyri = 4 nelikkoa tai 30 kappaa
dritteli = 50 kilogramman tynnyrillinen (esim. 500 dritteliä voita on aika rasvavuori)

kiihtelys = 40 kpl (yleensä nahkoja)
tikkuri = 10 kpl
puntti = ruusuissa 20 kpl, stidiaskeissa 10 kpl, nykyään alennettu pelkäksi housunlahkeeksi
kerpo = 31 nahkiaista, viimeisellä sidotaan muut kiinni
toltti = 12 kappaletta
krossi = 12 x 12 kpl, eli 144
kirja = 25 A4-kokoista paperiarkkia (valkoista, kirjoittamatonta / kirjan pituus on siis täsmennetty entisissä mitoissa 25 aanelosen mittaiseksi, ilmankos monia nykyromaaneja moititaan ylipitkiksi ja laverteleviksi)
riisi = 500 aanelosta eli 20 kirjaa
pakka = 10 riisiä eli 5000 aanelosta (paperia siis, ei riisinjyviä)

koura = yhden kouran täysi
kahmalo = kahden kouran täysi (maksoi kahmalon kultaa oli siis aikanaan tarkka mitta, eli kaksi kämmenentäyttä)
kohmelo = olo, joka tulee kun alkaa laskea vanhojen pinta-alojen (äyrityinen, aurtuanmaa, penninginmaa, tynnyrinala, kapanala) mittasuhdetta nykyiseen aariin ja hehtaariin

Nykyään puhutaan huolestuneena kielen köyhtymisestä. Vielä enemmän huolissani voisin olla mittayksikköjemme köyhtymisestä. Metri, kilogramma, litra, niistä pitää nykyihmisen repiä ympäröivän todellisuuden mitat. Minimalismi huipussaan tässä muuten pursuavassa maailmassa.