Makaan täällä päähän haavoittuneena

Itsenäisyyspäivän tienoilla olen lukenut isoisäni Yrjö Järvelän kirjeitä Taipaleenjoelta. Yrjö oli vänrikkinä Taipaleenjoen Koukkuniemessä, aivan samassa paikassa, josta toinen Yrjö, Jylhä, kirjoitti myöhemmin runokokoelmansa Kiirastuli. Yrjöt tunsivat toisensa. ¨

Ukkini haavoittui päähän 10. joulukuuta, kun hän oli etulinjan edessä tähystämässä milloin alkaa venäläisten seuraava hyökkäys Taipaleenjoen yli. Ja sehän alkoi - yllättäen. Noina päivinä hyökkäykset ja vastahyökkäykset aaltoilivat kiivaasti.

Lainaan tähän pätkiä muutamista kirjeistä. Ensimmäinen ote on talvisodan kynnykseltä, toinen syttymishetkeltä (30.11.), kolmas ote itsenäisyyspäivältä. Seuraava on haavoittumisen jälkeen. Sitten vielä pari otetta Yrjön sotilastovereiden kirjeistä Taipaleenjoelta.

Itseäni koskettaa se, kuinka kauniisti ihmiset puhuvat näissä kirjeissä, aikoina jotka olivat täynnä väkivaltaa ja kuolemaa. (Vastaavasti rauhan kestäessä pitkään kirosanat tuntuvat lisääntyvän kommunikoinnissa ja kieli karkeutuvan.)

Yrjön ja hänen kumppaniensa kirjeitä voi lukea aikalaistodistuksen lisäksi myös kuin jännitysromaania. Kuka säilyy hengissä? Aluksi kaikki ovat terveitä ja haavoittumattomia, lopulta tuskin kukaan. Taipaleenjoella käytiin Talvisodan rajuimpia taisteluita.

Nämä kirjeet eivät kuitenkaan ole proosaa. Ne ovat totta, ja ihmiset jotka niitä kirjoittivat haavoittuivat ja kuolivat oikeasti.

* * * * *

29.11.1939
Nirvanassa
Oma rakas Astani ja isin rakkaat kultapojat!
Näet, että kirjeeni otsikkona on sana Nirvana. Se on tämän uuden kämppämme eli korsumme nimi ja merkitsee ihanaa lepoa tai jotain sinne päin. Kyllä täällä onkin niin mukava oleskella, ettei juuri viitsi edes uutisia kuuntelemaan lähteä. Illat kuluvat erilaisissa sisätöissä, jutellessa, lukiessa, kirjoittaessa ja joskus vähän pelataan korttia. Tänä iltana saamme taas vieraita, joten jatkan tätä huomenna. Hyvää yötä siis rakkaimpani ja nähkää kauniita unia.
         Yrjö

30.11.1939
Huomenta.
Heräsimme uusissa olosuhteissa, sillä ryssä on katsonut hyväksi sanoa tuttavuutemme irti. No, hyvä niinkin. Nythän asioiden on pakko selvitä. Me kyllä olemme valmiit tarjoamaan heille riittävän lämpimän vastaanoton, jos uskaltautuvat tänne saakka, mitä seikkaa vieläkin suuresti epäilen.
         Asta, kalleimpani, nyt tarvitaan vain reipasta mieltä ja sitähän Sinulla, kultaseni on, sen olen kirjeistäsi suureksi ilokseni todennut. Sen vuoksi olenkin täysin levollinen, kun tiedän että Sinä olet hoitamassa rakkaimpiamme, Mattia ja Timoa. Kerro nyt heille, että isin on heitä kovin ikävä, mutta että isi reippain mielin täyttää täällä velvollisuutensa, kun tietää että siellä kotona äidin seurana on niin reippaat ja kiltit pojat.
         Matti ja Timo, isin kultaiset pojat. Jos Kohtalo niin määrää, ettei isi teitä saa tavata, niin muistakaa pojat, että isin hartain toivomus ja vahva usko on, että teistä kasvaa oikein kunnon miehiä, joille isänmaa on kallein asia maailmassa ja jotka tulevaisuudessa huolehtivat rakkaasta äidistämme, äidistä, joka teidän vuoksenne on valmis kaikkensa uhraamaan.
         Ja nyt Astani, kalleimpani, työ kutsuu. Sinä ja pojat olette alati mielessäni.
         Ota vain kaikki pois pankista, jos vielä saat. Joulukuussa on minun henkivakuutukseni.
         Yrjö

6.12.1939
Omat rakkaani!
Tuhannet sydämeni sulimmat kiitokset mieltä äärettömästi virkistäneestä kirjeestänne. Se oli taas kuin keväinen tuulahdus talven keskellä ja tuntuu sitäkin virkistävämmältä, kun juuri palasin hieman raskaalta muutaman päivän komennukselta.
         Nyt aion juuri painua nukkumaan enkä sen vuoksi paljoa jaksa kirjoittaa. Ilmoitan vain, että hyvin voin ja jos näin hyvin jatkuu, kuten uskon, niin hyvin tästä selvitään, vaikka ajat ovatkin ankarat.
         Matti, Sinä isän oma rakas poika, kun sinä nyt olet 6 vuoden ikäinen, niin ota vastaan isän sydämellisimmät ja rakkaimmat onnittelut. Kasva Suomen kelpo pojaksi, joka tuotat iloa äidille, isälle ja koko rakkaalle isänmaallemme. Auta edelleenkin äitiä missä vain voit ja laula hänelle usein, jotta rakkaan äidin mieli tänäkin aikana olisi reipas ja iloinen.
         Ja sitten Sinä, Timo, isin kultainen pieni velikulta. Pidäppä sinä puolestasi pikku kujeillasi äitikultamme oikein reippaalla mielellä.
         Niin, oma rakas Astani, olen nyt niin väsynyt, etten tämän enempää jaksa kirjoittaa vaan jättäen Sinut ja pojat Herran huomaan toivotan Teille sydämeni syvyydestä kaikkea parhainta, ja vaivun unen helmaan.
         Hyvää yötä rakkaimpani ja monta, monta suukkoa
         isältä.

12.12.1939
Rakkaimpani Asta, Matti ja Timo
sydämelliset tervehdykseni nyt sitten täältä sotasairaalasta, jossa lepään päähän haavoittuneena. Siihen sattui 10:nnen ja 11:nnen päivän välisenä yönä klo 24,00 joukkojen ollessa taistelussa ryssäjoukkojen kanssa.
         Hyvin olemme selvinneet. Kahden päivän aikana teimme muun muassa 10 ryssän tankkia taistelukyvyttömiksi ja siellä ne nyt makaavat komppaniamme lohkon edessä hyvänä opetuksena kaiken katoavaisuudesta.
         Omin voimin pystyin poistumaan ampumahaudasta ja sitten olen kulkenut hevosella, autolla ja junalla tänne sairaalaan, jossa nyt olen.
         Te, kalleimpani, siellä kotona, älkää olko huolissanne puolestani, sillä kävipä miten hyvänsä, niin olen kuitenkin koettanut täyttää velvollisuuteni. Pää pystyyn ja mieli reippaana.
         Isä

17.12.1939
Terve mieheen Yrjö!
Mitä Sinulle kuuluu? Joko pian pääset takaisin tulilinjoille? Komppania on nyt ollut viikon päivät reservissä, mutta kranaattitulta on saatu kovasti. Toissapäivä, 15., oli komppanialle raskain mitä sillä on koko aikana ollut. Upseerit olemme kaikki tallella, mutta kers. Kuivanen haavoittui täysosuman tullessa toimistotelttaan. Olemme siirtyneet paikasta toiseen, kaivelleet suojakuoppia, rakentaneet korsuja, olleet partioissa.
         Annan Kähösen jatkaa. Voi hyvin ja tule pian takaisin.
         Olavi R(aekallio, luutnantti, komppanianpäällikkö)

Terve mieheen Yrjö!
Pistän muutaman sanan todistukseksi minäkin siitä, että varmasti liikun vielä elävien parissa. En ole saanut naarmuakaan näissä kahakoissa. Alcazar on taas ryssällä. Jouduin 10. p:nä jättämään Alcazarin; 11. p:nä valtasin sen uudelleen ja pidin 3,5 tuntia, mutta olin pakotettu lähtemään. Sen jälkeen on Alcazarin omistus vaihtunut tämän tästä. Olemme toivoneet sinun pikaista paranemistasi ja yksikköön saapumistasi niin, että koeta järjestää asiat sille kannalle. Olemme kaikki upseerit terveinä. Voi hyvin nyt ja parane pian ja pistähän pieni kirjelappu meille yhteisesti.
         Terv. Urho K(ähönen, vänrikki)

9.1.1940
Rintamalla
Herra Res. vänr. Yrjö Järvelä
Terveisemme täältä rintamalta. Toivotamme yhteisesti Herra Vänrikille Hyvää Uutta Vuotta sekä pikaista parantumista. Kiitokset myöskin niistä kahdesta paketista, jotka tulivat Teidän nimellänne, mutta joiden sisältö kirjeenne mukaisesti jaettiin miehille.
         Täällä komppaniassamme on tapahtunut paljon muutoksia sen jälkeen, kun Te Herra Vänrikki poistuitte joukostamme. Raskain komppaniaamme kohdannut isku oli komppanianpäällikkömme luutnantti Raekallion menetys. Luutnantti Raekallio kaatui Loppiaisaattona 5/1.
         Komppaniassamme on jälellä alkuperäisistä upseereista ainoastaan vänrikki Pehkonen. Vänrikit Kähönen ja Marjanen haavoittuivat tänä vuotena 1/1 ja 3/1. Aliupseereissa on tapahtunut myöskin paljon muutoksia. Allekirjoittanut on joutunut siksi hoitamaan vääpeli Kuivaselle kuuluneita tehtäviä 16/12 alkaen.
         Terveisin
         Aarne Pekonen
         korpraali