Näytetään tekstit, joissa on tunniste Hundertwasser. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Hundertwasser. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Kaunein näkemäni jätteenpolttolaitos

Jatkan vielä arkkitehti Hundertwasser -teemalla. Edellisessä blogauksessa (Rauhanvaltakunta Sataveden talo) puhuin Wienissä sijaitsevasta Hundertwasserhausista, joka on ulkonäöltään erikoisin kaupungin vuokratalo jonka olen ikinä nähnyt.

No nyt menee vielä mainiommaksi. Wienin keskustan pohjoispuolella sijaitsee Spittelaun metropysäkin ja Donaukanalin vieressä jätteenpolttolaitos, josta välitetään lämpöä lähitienoille. Jätteenpolttolaitoksessa oli tulipalo 1989, ja Hundertwasseria pyydettiin suunnittelemaan laitokselle uusi ulkoasu. Ympäristönsuojelullisia asioita urallaan painottanut Hundertwasser kieltäytyi aluksi, koska piti puljua liian saastuttavana. Neuvottelujen jälkeen päästiin yhteisymmärrykseen: jätteenpolttolaitos lupasi satsata uusimpaan suodatusteknologiaan,  ja Hundertwasser suostui urakkaan. Hän suunnitteli päästösuodattimen ympärille piipussa näkyvän kultapallon.

60 000 taloa saa lämpönsä tästä kauneimmasta näkemästäni jätteenpolttolaitoksesta. Loistava esimerkki siitä, että jätteet, energiantuotanto ja taide voidaan yhdistää onnistuneesti. Tällaisen rakennuksen näkeminen panee miettimään: olisiko mahdollista suunnitella Suomeenkin voimalaitoksia, jotka näyttäisivät kauniilta ulospäin?



Kenkälaatikonkin saa esteettiseksi käyttämällä luovuutta. Piipun kultapallolla on tarkoituksensa, se kätkee sisäänsä päästösuodattimen.



Hundertwasserin arkkitehtuurissa toistuvat mustavalkoiset ruudut. Mies piti selvästi shakista.



Pelkästään ikkunoiden ympärykset eivät ole erilaisia, myös itse ikkunoissa on käytetty erityyppisiä laseja. Mukana on myös valeikkunoita, jotka on pelkästään maalattu seinään.



Jätteenpolttolaitoksen kupeessa on firman pääkonttori. Pohjimmiltaan karmean ruma 70-lukulainen kerrostalo saa kummasti uutta ilmettä, kun se on pinnoitettu punaisilla peltisillä kaukolämpöjohdoilla, jotka symboloivat hienosti myös firman tehtävää: lämpöä putkia pitkin ihmisille. Eikä ole muuten kallis ratkaisu koristaa rumilusta. Luovuus ei maksa välttämättä rahaa - toivoisi että useammatkin teollisuuspuljut tajuaisivat tämän ja uskaltaisivat näyttää ulospäin persoonallisilta.



Tässä vielä Spittelaun jätteenpolttolaitoksen pääkonttori auringonpaisteessa.



Parkkitasoa reunustavat Hundertwasserin rakastamat pylväät, joista jokainen on erilainen keskenään.

tiistai 6. tammikuuta 2015

Rauhanvaltakunta Sataveden talo

Hyvää uuden vuoden 2015 alkua kaikille! Vuodenvaihteen molemmin puolin olin Wienissä, ensimmäistä kertaa elämässäni, ja siellä kolahti moni asia. Yksi oli Hundertwasser, jonka kuvittelin ensimmäisen kerran nimen kuullessani olevan jotain koiranruokaa. Kyse on kuitenkin itävaltalaisesta arkkitehdistä, alkuperäiseltä nimeltään Friedrich Stowasser. Hän muutti nimensä myöhemmin Friedensreich Hundertwasseriksi, Rauhanvaltakunta Satavedeksi.

Itse asiassa herran koko nimi kuuluu Friedensreich Regentag Dunkelbunt Hundertwasser. Rauhanvaltakunta Sadepäivä Tummanmoniväri Satavesi. Erikoinen on nimi, mutta erikoisia ovat myös arkkitehdin luomukset. Wienissä pääsee pienellä vaivalla ihmettelemään kolmea, joista tässä blogauksessa on kuvia ja tarinaa Hundertwasserhausista.

Hundertwasserhaus on yli 50 asunnon kerrostalo Wienin Kolmannessa kaupunginosassa. Suunnitelmat siihen syntyivät 1970-luvulla ja itse rakennustyöt tapahtuivat 1980-luvulla. Muistanette millaisia kenkälaatikoita Suomessa suunniteltiin kerrostaloiksi 1970-luvulla.

Hundertwasser piti suoraa viivaa jumalattomana ja pyrki välttämään sitä arkkitehtuurissaan. Ihminen oli hänen mukaansa kadottanut yhteyden maahan ja luontoon ja luovuuteen, kun oli alkanut tehdä kaikesta tasaista ja suoraviivaista. Hundertwasserhausin edessä jalkakäytäväkin aaltoilee. Samoin sisällä käytävät ja asuntojen lattiat aaltoilevat. Huoneet eivät ole suorakulmaisia.

Katoilla ja terasseilla kasvaa kolmattasataa puuta ja pensasta. Jokaisella asukkaalla on ikkunaoikeus, eli oikeus koristella seinää omalla tavallaan niin pitkälle kuin ikkunastaan ylettyy. Hundertwasser ei ottanut suunnittelutyöstään maksua, koska hänelle oli tärkeää ettei kukaan pääsisi rakentamaan samalle tontille mitään rumilusta. Hundertwasserhaus on valittu osaksi Itävallan kulttuuriperintöä. Asunnot rakennuksessa eivät ole mitään kalliita kovan rahan asuntoja, vaan kaupungin vuokrataloja - Hundertwasserin tahdon mukaisesti. Luovuus kuuluu kaikille.


Tässä koko Hundertwasserhaus Kegelgassen ja Löwengassen kulmasta.


Ja tässä talon kylkeä Löwengassen puolelta.


Jokainen pylväs on Hundertwasserhausissa erilainen.


Hundertwasserhaus on täynnä yksityiskohtia. Tässä vesiränni.


Hundertwasser jätti  vanhan paikalla sijainneen talon alakulman pieneksi osaksi Hundertwasserhausia, vanhassa talossa pyörivät kummitukset ja sielut voisivat näin muuttaa talosta toiseen asumaan uusissa tyyssijoissa.


Hunderwasserhausin katoilla ja terasseilla kasvaa tosiaan noin 250 puuta ja pensasta. Koska en ylettynyt halaamaan kattopuuta, tuntui sopivalta halata lähtiessään yhtä pylvästä. Vanhana jalkapalloilijana valitsin pallonmuotoisen.