Taikaneliöt ovat rakenteeltaan täydellisempiä kuin yksikään romaani voi ikinä olla. Albrech Dürer kaiversi Melankolia I -työhönsä (1514) taikaneliön, josta tulee luku 34 vaakaan, pystyyn ja vinottain. Kulmittain ja sisäneliöittäin.
Alkemistit ovat selittäneet taikaneliön luvut monimutkaisesti alkuaineiden ja planeettojen kautta. Joo joo, ja blaa blaa. Kiistämätön fakta on se, että Dürer oli vuonna 1514 itse 43-vuotias, katseli peilistä harmaita partakarvojaan ja hiuksiaan, ja toivoi olevansa vuosikymmenen nuorempi (34). Dürerin taikaneliö on kuparikaiverrustyössä oleva aikakone keskiän kriisissä velloneelle, masentuneelle taiteilijalle.
Barcelonan Sagrada Familian seinässä on toisenlainen taikaneliö, arkkitehti Antoni Gaudín suunnittelema (ohessa kuva sagradafamilialaisesta vihkosta jossa tuo Gaudín taikaneliö näkyy). Tästä taikaneliöstä löytyy luku 33 kolmekymmentäkolme eri kertaa. Vaakaan, pystyyn, vinoittain. Kulmat ovat yhteensä 33. Lisäksi jokainen neljän ruudun neliön summa on 33.
33 oli uskomuksen mukaan Jeesuksen kuolinikä.
Taikaneliöt yrittävät pysäyttää ajan kulun, ikääntymisen. Nuorentaa vanhat, ja herättää kuolleet. Olkoon tämä minun maanantaiaamun tulkintani aiheesta.
Jos kotonasi ei ole olohuoneen lattialla nuoruuden lähdettä, hanki oma taikaneliö.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti